Kokoomus http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132445/all Thu, 20 Sep 2018 13:02:45 +0300 fi Timo Soinin epäluottamusäänestys — edustaja Terho jälleen hakoteillä http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261248-timo-soinin-epaluottamusaanestys-edustaja-terho-jalleen-hakoteilla <p>Kansanedustaja <strong>Sampo Terho </strong>(sin.) oli valitettavasti jättänyt ulkoministeri <strong>Timo Soinin&nbsp; </strong>(sin.) epäuottamusäänestystä käsittelevässä <a href="http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261237-vihervasemmisto-hyokkaa-ihmisoikeuksia-vastaan">blogikirjoituksessaan </a>kommentointimahdollisuuden piiloon, luoja tietää miksi. Näinpä joudun kommentoimaan oman blogitekstin välityksellä.</p><p>Kirjoituksessaan Terho sanoo, että<em> &quot;ministeri Soini ei ole rikkonut mitään lakia.&quot;. </em>Kukaan ei ole väittänyt, että ulkoministeri Timo Soini olisi rikkonut lakia. Ei &quot;vihervasemmisto&quot; eivätkä kansalaisjärjestöt. En ymmärrä, miksi edustaja Terho vetoaa tähän oikeuskanslerinkin toteamaan asianlaitaan, kun kukaan ei ole moista alun alkaenkaan väittänyt.</p><p>Seuraavaksi edustaja Terho esittää tutun uhriutumislitanian: <em>&quot;Eikö ministeri Soinilla ei ole oikeutta esittää oman maailmankatsomuksensa mukaisia ajatuksia edes vapaa-ajallaan, jos ne ovat ristiriidassa punavihreiden ajatusten kanssa?&quot;</em></p><p>On. Timo Soinilla on täysi oikeus ja vapaus esittää oman maailmankatsomuksensa mukaisia ajatuksia vapaa-ajallaan, olivat ne ristiriidassa <strong>Paavi Franciscuksen</strong>, <strong>John Locken</strong>, <strong>Elvis Presleyn</strong> tai, auta armias, punavihreiden ajatusten kanssa.</p><p>Timo Soini kuitenkin sattuu toimimaan Suomen ulkoministerinä. Kuten Terhonkin siteeraama oikeuskansleri arvioi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10409833">kannanotossaan</a>, <em>&quot;ulkoministeri Soinin toiminnassa harkinta ja pidättyvyys olisivat olleet tarpeen, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä tai epäilyjä siitä, mitkä ovat Suomen ja mitkä hänen omia kantojaan.&quot; </em></p><p>Tästä on epäluottamuslauseessa kysymys. Ei sananvapaudesta, laillisuudesta tai muustakaan nopeasti kokoon kyhätystä olkiukosta. Saati ihmisoikeuksien polkemisesta vihervasemmiston toimesta. Timo Soinilla on täysi vapaus esittää mielipiteitä. Samoin,<a href="http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256484-aki-ruotsala-pori-jazz-ja-sananvapauden-sietamaton-keveys"> jälleen kerran</a>, myös Timo Soinin arvostelijoilla on vapaus esittää mielipiteensä ja toimia demokratian instituutioidemme pohjalta.</p><p>Tämä tuntuu kerrasta toiseen olevan kovin vaikea konsepti käsittää. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että jonkun esittäessä kritiikkiä mielipiteillesi olet oikeutettu ulvomaan oppressiosta ja sananvapauden riistämisestä. Päin vastoin, muutkin ovat oikeutettuja sananvapauteen kuin Soini. Niin ikävältä kuin se varmasti tuntuu.</p><hr /><p>Välikysymys ja sitä seuraava epäluottamuslause on parlamentaarisen järjestelmämme keskeisiä rakennusosasia. Sillä mitataan hallituksen tahi ministerin demokraattinen kannatus sekä tuki suvereenissa kansanedustuslaitoksessa. Luottamusäänestys ei siis lähtökohtaisesti voi olla <em>&quot;surkeasti perusteltu&quot;</em>, kuten edustaja Terho esittää. Se on aina perusteltu keino mittauttaa hallituksen nauttima luottamus.</p><p>Hallituspuolueen kansanedustajista jo <strong>Jaana Pelkonen</strong> sekä <strong>Saara-Sofia Sirén</strong> ovat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10414285">ilmoittaneet</a>, etteivät he voi äänestää Timo Soinin luottamuksen puolesta. Kantaansa panttaavat vielä ainakin <strong>Sofia Vikman</strong> sekä <strong>Lenita Toivakka</strong>. Kaikki neljä kokoomuslaisia. Kunnia heille oman kantansa puolustamisesta.</p><p>Tahdon kiittää eduskuntaa siitä, että se harjoittaa parlamentaarista demokratiaa ja testaa kansanvaltaisen eduskunnan luottamusta hallituksen ja sen ministereiden toimintaan. Vaikka se ei aina toimi sillä tavalla, kuin minä itse tai edustaja Terho tahtoisivat, piilee juuri tässä sen ylivertaisuus.</p><p>Kansan valitsema eduskunta puhuu. Pulinat pois.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansanedustaja Sampo Terho (sin.) oli valitettavasti jättänyt ulkoministeri Timo Soinin  (sin.) epäuottamusäänestystä käsittelevässä blogikirjoituksessaan kommentointimahdollisuuden piiloon, luoja tietää miksi. Näinpä joudun kommentoimaan oman blogitekstin välityksellä.

Kirjoituksessaan Terho sanoo, että "ministeri Soini ei ole rikkonut mitään lakia.". Kukaan ei ole väittänyt, että ulkoministeri Timo Soini olisi rikkonut lakia. Ei "vihervasemmisto" eivätkä kansalaisjärjestöt. En ymmärrä, miksi edustaja Terho vetoaa tähän oikeuskanslerinkin toteamaan asianlaitaan, kun kukaan ei ole moista alun alkaenkaan väittänyt.

Seuraavaksi edustaja Terho esittää tutun uhriutumislitanian: "Eikö ministeri Soinilla ei ole oikeutta esittää oman maailmankatsomuksensa mukaisia ajatuksia edes vapaa-ajallaan, jos ne ovat ristiriidassa punavihreiden ajatusten kanssa?"

On. Timo Soinilla on täysi oikeus ja vapaus esittää oman maailmankatsomuksensa mukaisia ajatuksia vapaa-ajallaan, olivat ne ristiriidassa Paavi Franciscuksen, John Locken, Elvis Presleyn tai, auta armias, punavihreiden ajatusten kanssa.

Timo Soini kuitenkin sattuu toimimaan Suomen ulkoministerinä. Kuten Terhonkin siteeraama oikeuskansleri arvioi kannanotossaan, "ulkoministeri Soinin toiminnassa harkinta ja pidättyvyys olisivat olleet tarpeen, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä tai epäilyjä siitä, mitkä ovat Suomen ja mitkä hänen omia kantojaan."

Tästä on epäluottamuslauseessa kysymys. Ei sananvapaudesta, laillisuudesta tai muustakaan nopeasti kokoon kyhätystä olkiukosta. Saati ihmisoikeuksien polkemisesta vihervasemmiston toimesta. Timo Soinilla on täysi vapaus esittää mielipiteitä. Samoin, jälleen kerran, myös Timo Soinin arvostelijoilla on vapaus esittää mielipiteensä ja toimia demokratian instituutioidemme pohjalta.

Tämä tuntuu kerrasta toiseen olevan kovin vaikea konsepti käsittää. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että jonkun esittäessä kritiikkiä mielipiteillesi olet oikeutettu ulvomaan oppressiosta ja sananvapauden riistämisestä. Päin vastoin, muutkin ovat oikeutettuja sananvapauteen kuin Soini. Niin ikävältä kuin se varmasti tuntuu.


Välikysymys ja sitä seuraava epäluottamuslause on parlamentaarisen järjestelmämme keskeisiä rakennusosasia. Sillä mitataan hallituksen tahi ministerin demokraattinen kannatus sekä tuki suvereenissa kansanedustuslaitoksessa. Luottamusäänestys ei siis lähtökohtaisesti voi olla "surkeasti perusteltu", kuten edustaja Terho esittää. Se on aina perusteltu keino mittauttaa hallituksen nauttima luottamus.

Hallituspuolueen kansanedustajista jo Jaana Pelkonen sekä Saara-Sofia Sirén ovat ilmoittaneet, etteivät he voi äänestää Timo Soinin luottamuksen puolesta. Kantaansa panttaavat vielä ainakin Sofia Vikman sekä Lenita Toivakka. Kaikki neljä kokoomuslaisia. Kunnia heille oman kantansa puolustamisesta.

Tahdon kiittää eduskuntaa siitä, että se harjoittaa parlamentaarista demokratiaa ja testaa kansanvaltaisen eduskunnan luottamusta hallituksen ja sen ministereiden toimintaan. Vaikka se ei aina toimi sillä tavalla, kuin minä itse tai edustaja Terho tahtoisivat, piilee juuri tässä sen ylivertaisuus.

Kansan valitsema eduskunta puhuu. Pulinat pois.

]]>
15 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261248-timo-soinin-epaluottamusaanestys-edustaja-terho-jalleen-hakoteilla#comments Kokoomus Parlamentarismi Sampo Terho Siniset Timo Soini Thu, 20 Sep 2018 10:02:45 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261248-timo-soinin-epaluottamusaanestys-edustaja-terho-jalleen-hakoteilla
Eroan kokoomuksesta, koska haluan nukkua yöni rauhassa http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260958-eroan-kokoomuksesta-koska-haluan-nukkua-yoni-rauhassa <p>&rdquo;Miksi poliitikon paras taito on opetella nukkumaan mahallaan? Jotta selkään isketyt puukot ei pistele.&rdquo; letkautti kokoomuskonkari, kun osallistuin ensimmäiseen kokoomuksen valtuustoryhmän kokoukseen. Politiikan pelisääntöihin olin toki tutustunut jo aiemmin, kun tein tutkimusta kansanedustajien valtarakenteista. Tuolloin opin, että puolueiden sisällä pitkään valtaa pitäneet päättävät, kenelle päätösvalta seuraavaksi annetaan. Kokoomuksessa se annetaan puolueiden kasvateille, jotka toimivat ensin kisälleinä &rdquo;mestareille&rdquo;.</p><p>Järjestelmässä ei olisi mitään vikaa, jos päätösvaltaa käyttäisivät kaikki vaaleilla valitut edustajat. Kuten eduskunnassa, myös Helsingin kaupunginvaltuuston kokoomusryhmässä strategiset päätökset tehdään pienessä piirissä. Tämä porukka ei tarvitse edes tilataksia. Valtakeskittymään kuulumattomat ryhmän jäsenet eivät saa osallistua päätöksentekoon silloin, kun siihen oikeasti olisi mahdollista vaikuttaa.&nbsp;Asiantuntemusta ja osaamista on kokoomusryhmässä paljon, mutta valtaosa tästä pääomasta jää hyödyntämättä.</p><p>Päätöksenteossa eivät ole osallisina myöskään kaupunkilaiset. Tieto omaa asuinaluetta, lapsen päiväkotia, koulua, tai läheistä terveysasemaa koskevista muutoksista tavoittaa asukkaat vasta kun asiat on jo valmisteltu niin pitkälle, että niihin ei enää tehdä suuria muutoksia. Kehityksen pitäisi tapahtua yhdessä jo päätösten valmisteluvaiheessa. Nykyään päättäjät eivät tavoita kaupunkilaisia oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.</p><p>Vaikka olen kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, en kuulu puolueen sisäpiiriin. En ole kokoomuksen kasvatti, vaan kotiäidin ja yrittäjäisän kasvatti. Olen eronnut pienen lapsen äiti, opettaja ja yksinyrittäjä, joka on edennyt urallaan suorittamalla korkeakoulututkintoja pätkätöiden ohella.&nbsp;Avustamani kansanedustaja Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta ja perustimme Liike Nyt &ndash;eduskuntaryhmän. Tästä syystä kokoomuksen valtuustoryhmä teki ennen kesää päätöksen, että minun on vuoden loppuun mennessä irtisanottava itseni päivätyöstäni Liike Nytin eduskuntaryhmän pääsihteerinä.</p><p>Kokoomuslainen tie on ristiriidassa arvojeni kanssa: jättäytyisin työttömäksi ja painaisin valtuustossa sitä nappia, jota käsketään.&nbsp;En väitä, että kokoomuksen arvot ovat huonot. Olen vain pettynyt siihen tapaan, jolla puolue toimii.&nbsp;Mielestäni ryhmäkuri on vastakohta kollektiiviselle viisaudelle.&nbsp;Hyvä elämä kuuluu jokaiselle ja jokaisen pitäisi voida vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.</p><p>Aion jatkaa työtäni eduskuntaryhmän pääsihteerinä, sillä koen tekeväni tärkeää työtä yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Myös kaupunginvaltuustossa on&nbsp;etsittävä tehokkaampia keinoja toimia niiden arvojen ja asioiden toteuttamiseksi, joihin minä uskon, ja joihin minua äänestäneet haluavat vaikuttaa.</p><p>Minun on erottava kokoomuksesta, jotta voin jatkaa luottamustehtäväni hoitamista lain määräämällä tavalla.&nbsp;Valtuustoon äänestetyt&nbsp;henkilöt ovat kaupungin luottamushenkilöitä &ndash; eivät puolueiden. Kaupunginvaltuutetulla on velvollisuus hoitaa luottamustointaan ja edistää kunnan ja sen asukkaiden toimia. Olen luvannut helsinkiläisille, että olen tämän luottamuksen arvoinen.</p><p>Jos jäisin kokoomukseen, en kykenisi täyttämään velvollisuuksiani. En nauti ryhmän luottamusta, eikä ryhmä minun.&nbsp;Keskusteltuani eropäätöksestäni joidenkin valtuustokollegoiden ja useiden minulle äänensä antaneiden kaupunkilaisten kanssa, olen kiitollinen, että niin moni tukee päätöstäni. Uskon, että voimme puolueiden sisäisten valtakamppailujen sijaan tehdä yhdessä töitä terveemmän demokratian puolesta. Nuorten päättäjien ei pitäisi aikuisina joutua miettimään miten päin nukkua.</p> ”Miksi poliitikon paras taito on opetella nukkumaan mahallaan? Jotta selkään isketyt puukot ei pistele.” letkautti kokoomuskonkari, kun osallistuin ensimmäiseen kokoomuksen valtuustoryhmän kokoukseen. Politiikan pelisääntöihin olin toki tutustunut jo aiemmin, kun tein tutkimusta kansanedustajien valtarakenteista. Tuolloin opin, että puolueiden sisällä pitkään valtaa pitäneet päättävät, kenelle päätösvalta seuraavaksi annetaan. Kokoomuksessa se annetaan puolueiden kasvateille, jotka toimivat ensin kisälleinä ”mestareille”.

Järjestelmässä ei olisi mitään vikaa, jos päätösvaltaa käyttäisivät kaikki vaaleilla valitut edustajat. Kuten eduskunnassa, myös Helsingin kaupunginvaltuuston kokoomusryhmässä strategiset päätökset tehdään pienessä piirissä. Tämä porukka ei tarvitse edes tilataksia. Valtakeskittymään kuulumattomat ryhmän jäsenet eivät saa osallistua päätöksentekoon silloin, kun siihen oikeasti olisi mahdollista vaikuttaa. Asiantuntemusta ja osaamista on kokoomusryhmässä paljon, mutta valtaosa tästä pääomasta jää hyödyntämättä.

Päätöksenteossa eivät ole osallisina myöskään kaupunkilaiset. Tieto omaa asuinaluetta, lapsen päiväkotia, koulua, tai läheistä terveysasemaa koskevista muutoksista tavoittaa asukkaat vasta kun asiat on jo valmisteltu niin pitkälle, että niihin ei enää tehdä suuria muutoksia. Kehityksen pitäisi tapahtua yhdessä jo päätösten valmisteluvaiheessa. Nykyään päättäjät eivät tavoita kaupunkilaisia oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Vaikka olen kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, en kuulu puolueen sisäpiiriin. En ole kokoomuksen kasvatti, vaan kotiäidin ja yrittäjäisän kasvatti. Olen eronnut pienen lapsen äiti, opettaja ja yksinyrittäjä, joka on edennyt urallaan suorittamalla korkeakoulututkintoja pätkätöiden ohella. Avustamani kansanedustaja Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta ja perustimme Liike Nyt –eduskuntaryhmän. Tästä syystä kokoomuksen valtuustoryhmä teki ennen kesää päätöksen, että minun on vuoden loppuun mennessä irtisanottava itseni päivätyöstäni Liike Nytin eduskuntaryhmän pääsihteerinä.

Kokoomuslainen tie on ristiriidassa arvojeni kanssa: jättäytyisin työttömäksi ja painaisin valtuustossa sitä nappia, jota käsketään. En väitä, että kokoomuksen arvot ovat huonot. Olen vain pettynyt siihen tapaan, jolla puolue toimii. Mielestäni ryhmäkuri on vastakohta kollektiiviselle viisaudelle. Hyvä elämä kuuluu jokaiselle ja jokaisen pitäisi voida vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.

Aion jatkaa työtäni eduskuntaryhmän pääsihteerinä, sillä koen tekeväni tärkeää työtä yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Myös kaupunginvaltuustossa on etsittävä tehokkaampia keinoja toimia niiden arvojen ja asioiden toteuttamiseksi, joihin minä uskon, ja joihin minua äänestäneet haluavat vaikuttaa.

Minun on erottava kokoomuksesta, jotta voin jatkaa luottamustehtäväni hoitamista lain määräämällä tavalla. Valtuustoon äänestetyt henkilöt ovat kaupungin luottamushenkilöitä – eivät puolueiden. Kaupunginvaltuutetulla on velvollisuus hoitaa luottamustointaan ja edistää kunnan ja sen asukkaiden toimia. Olen luvannut helsinkiläisille, että olen tämän luottamuksen arvoinen.

Jos jäisin kokoomukseen, en kykenisi täyttämään velvollisuuksiani. En nauti ryhmän luottamusta, eikä ryhmä minun. Keskusteltuani eropäätöksestäni joidenkin valtuustokollegoiden ja useiden minulle äänensä antaneiden kaupunkilaisten kanssa, olen kiitollinen, että niin moni tukee päätöstäni. Uskon, että voimme puolueiden sisäisten valtakamppailujen sijaan tehdä yhdessä töitä terveemmän demokratian puolesta. Nuorten päättäjien ei pitäisi aikuisina joutua miettimään miten päin nukkua.

]]>
39 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260958-eroan-kokoomuksesta-koska-haluan-nukkua-yoni-rauhassa#comments Kotimaa Demokraattinen päätöksenteko Eduskunta Helsingin kaupunginvaltuusto Kokoomus Liike nyt Thu, 13 Sep 2018 20:01:07 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260958-eroan-kokoomuksesta-koska-haluan-nukkua-yoni-rauhassa
Miksi olla työehtojen heikentämisen puolella? http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260472-miksi-olla-tyoehtojen-heikentamisen-puolella <p>Kuhina käy hurjana.</p><p>Miksi AY - liike on valmis polkemaan viimeisetkin kasvun rippeet omien vaatimustensa alle, vaikka kaikki markkinatalouden nimiin vannovat tahot osaisivat varsin hyvinkin perustellen kertoa, ettei tämä nyt kannata.&nbsp;</p><p>Varsin läpinäkyvästi - Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257828-opettajien-protesti-ihmetyttaa-yrittajia-mista-naissa-operaatioissa-todella-kyse">Jyrki Mäkynen nostaa Uuden Suomen haastattelussa esiin sen</a>, miksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen irtisanomisperusteita höllentävää lakiehdotusta on vastustamassa esimerkiksi opettajien ja sairaanhoitajien ammattiliittoja.</p><p>Mäkysen on vaikea käsittää miten on mahdollista, että työtä tekevien - useimmiten juuri yli 20 hengen työyhteisöihin kuuluvien opettajien ja sairaanhoitajien suunnalta sinkoilee ajatuksia siitä, että AY - liikkeen kaavailemia toimia pitää tukea.&nbsp;</p><p><strong>Mäkynen ihmettelee nimenomaan sitä, </strong>miksi OAJ, Tehy ja JHL ovat toimissa mukana. Näissä liitoissa on paljon julkisella puolella työskenteleviä ihmisiä, joita hallituksen lakiehdotus ei koske.</p><p>Mäkyselle tämä ei aukea.</p><p>Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkyselle on yllätys, että juuri hoitoalaa edustava STTK:lainen Tehy, akavalainen opettajien järjestö OAJ sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoivat jo viime viikolla ryhtyvänsä valmistelemaan järjestöllisiä toimia. Liitot eivät ole kertoneet, mitä järjestölliset toimet käytännössä olisivat. Tehy on väläytellyt ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa.</p><p>Mäkysen tulkinnan mukaan &quot;Tämä panee mut kysymään, mistä on kysymys näissä operaatioissa.&quot;</p><p>Yksinkertaisin vastaus lienee, että esimerkiksi TEHY ja OAJ eivät halua jäsentensä työehtoja tallattavan yhtään tämän enempää, joten AY - liikkeen toiminta nähdään tarpeellisena ja kenties jopa hyödyllisenä.&nbsp;</p><p>Sen verran Mäkyselle on annettava krediittiä, että AY -liike todellakin tekee politiikkaa. Juuri samaan tapaan kuin EK. Se ero näillä kahdella kuitenkin on, että toinen edustaa työtätekevää puolta ja toinen työnantajien osuutta nyt tukkanuottasilla olevien joukosta.&nbsp;</p><p><strong>Kummankaan puolen pois jääminen omien edunsaajiensa asian puolesta ei ole hyvä asia. </strong>Opettajien ja hoitohenkilökunnan kohdalla tämä konretisoituu vuosiin 2008 ja 2009, jolloin elettiin hoitohenkilökunnan palkankorotusten jälkeisessä maailmassa. Silloinen pääministerimme <strong>Jyrki Katainen (kok.) </strong>oli valmis raijaamaan <strong><a href="https://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s">suomeen 1,8 miljoonaa ulkomaalaista työntekijää tekemään suomalaisten työt.</a></strong> Tähän skaalattiin kätevästi mukaan myös jokunen kymmentätuhatta ja myöhempien suunnitelmien mukaan - jokunen sataatuhatta filippiiniläissairaanhoitajaa tekemään suomalaisten sairaanhoitajien työt alle työehtosopimuksessa määritettyjen ehtojen.&nbsp;</p><p><strong>Miksi ihmeessä siis työtätekevien pitäisi olla sitä mieltä, että työehtojen heikennys on hyvä juttu? </strong>Meille ollaan näytetty turhan usein, mitä seuraa jos hyväksymme hiljaisesti työehtojen muutokset mukisematta lainkaan vastaan.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuhina käy hurjana.

Miksi AY - liike on valmis polkemaan viimeisetkin kasvun rippeet omien vaatimustensa alle, vaikka kaikki markkinatalouden nimiin vannovat tahot osaisivat varsin hyvinkin perustellen kertoa, ettei tämä nyt kannata. 

Varsin läpinäkyvästi - Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen nostaa Uuden Suomen haastattelussa esiin sen, miksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen irtisanomisperusteita höllentävää lakiehdotusta on vastustamassa esimerkiksi opettajien ja sairaanhoitajien ammattiliittoja.

Mäkysen on vaikea käsittää miten on mahdollista, että työtä tekevien - useimmiten juuri yli 20 hengen työyhteisöihin kuuluvien opettajien ja sairaanhoitajien suunnalta sinkoilee ajatuksia siitä, että AY - liikkeen kaavailemia toimia pitää tukea. 

Mäkynen ihmettelee nimenomaan sitä, miksi OAJ, Tehy ja JHL ovat toimissa mukana. Näissä liitoissa on paljon julkisella puolella työskenteleviä ihmisiä, joita hallituksen lakiehdotus ei koske.

Mäkyselle tämä ei aukea.

Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkyselle on yllätys, että juuri hoitoalaa edustava STTK:lainen Tehy, akavalainen opettajien järjestö OAJ sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoivat jo viime viikolla ryhtyvänsä valmistelemaan järjestöllisiä toimia. Liitot eivät ole kertoneet, mitä järjestölliset toimet käytännössä olisivat. Tehy on väläytellyt ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa.

Mäkysen tulkinnan mukaan "Tämä panee mut kysymään, mistä on kysymys näissä operaatioissa."

Yksinkertaisin vastaus lienee, että esimerkiksi TEHY ja OAJ eivät halua jäsentensä työehtoja tallattavan yhtään tämän enempää, joten AY - liikkeen toiminta nähdään tarpeellisena ja kenties jopa hyödyllisenä. 

Sen verran Mäkyselle on annettava krediittiä, että AY -liike todellakin tekee politiikkaa. Juuri samaan tapaan kuin EK. Se ero näillä kahdella kuitenkin on, että toinen edustaa työtätekevää puolta ja toinen työnantajien osuutta nyt tukkanuottasilla olevien joukosta. 

Kummankaan puolen pois jääminen omien edunsaajiensa asian puolesta ei ole hyvä asia. Opettajien ja hoitohenkilökunnan kohdalla tämä konretisoituu vuosiin 2008 ja 2009, jolloin elettiin hoitohenkilökunnan palkankorotusten jälkeisessä maailmassa. Silloinen pääministerimme Jyrki Katainen (kok.) oli valmis raijaamaan suomeen 1,8 miljoonaa ulkomaalaista työntekijää tekemään suomalaisten työt. Tähän skaalattiin kätevästi mukaan myös jokunen kymmentätuhatta ja myöhempien suunnitelmien mukaan - jokunen sataatuhatta filippiiniläissairaanhoitajaa tekemään suomalaisten sairaanhoitajien työt alle työehtosopimuksessa määritettyjen ehtojen. 

Miksi ihmeessä siis työtätekevien pitäisi olla sitä mieltä, että työehtojen heikennys on hyvä juttu? Meille ollaan näytetty turhan usein, mitä seuraa jos hyväksymme hiljaisesti työehtojen muutokset mukisematta lainkaan vastaan.  

 

 

 

]]>
2 http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260472-miksi-olla-tyoehtojen-heikentamisen-puolella#comments AY liike Eduskuntavaali 2019 Elinkeinoelämän keskusliiton Kokoomus SDP Tue, 04 Sep 2018 20:20:51 +0000 Anttiolavi Salonen http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260472-miksi-olla-tyoehtojen-heikentamisen-puolella
Välittämisen, huolenpidon ja turvallisuuden budjetti http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260373-valittamisen-huolenpidon-ja-turvallisuuden-budjetti <p>Hallituskauden viimeinen valtiontalousarvio saatiin valmiiksi tällä viikolla. Se jatkaa vastuullisen talouspolitiikan linjaa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) piti ehdottomasti kiinni siitä, että lähestyvät eduskuntavaalit eivät saa hämärtää talouden tulevaisuuden tilaa eikä vaalibudjettia lähdetä tekemään. Jakovaraa ei edelleenkään ole vaikka talous onkin nyt aivan toisenlaisessa asennossa kuin nykyhallituksen aloittaessa. Nyt talous kasvaa, työllisyys paranee ja myös työttömyys helpottaa.</p><p>Vastuullinen taloudenpito antoi kuitenkin kehysten puitteissa tilaa tehdä muutamia arvovalintoja. Ensi vuoden talousarvion painopisteinä ovatkin nyt työ ja työllisyyden hoito, välittäminen ja koulutus, osaaminen ja sivistys sekä turvallisuus.</p><p>Aloitetaan työstä. Nimittäin vain työtä tekemällä hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteet kestävät. Panoksia laitetaankin lisää siihen, että erityisesti työttömyys helpottaisi. Moni työtön tarvitsee nyt lisäkoulutusta tai jopa kokonaan uudelleen koulutusta ja tähän tarpeeseen vastataan. Myös työn vastaanottamisesta tehdään aiempaa kannattavampaa ja työnteon perässä muuttamista tuetaan. Yhtenä esimerkkinä osana kasvupalvelupilotteja kehitetään yksilöllisiä työkykyprosesseja pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotta he työllistyisivät.</p><p>Samalla päätettiin toteuttaa myös ikääntyneiden työttömien kertaluonteinen eläketuki. Viisi vuotta työttömänä ollut 60 vuotta täyttänyt pääsisi halutessaan odottamaan siirtymistään vanhuuseläkkeelle.</p><p>Orpon esityksen mukaisesti kaikkien palkansaajien verotus pysyy ennallaan, kun otetaan huomioon maksumuutokset. Lisäksi ansiotuloverotusta kevennetään painottuen pienituloisiin korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä yhteensä 130 milj. eurolla. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään lisäksi indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristy yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Näin pystymme takaamaan ostovoiman vahvistumisen ja myös parantamaan työnteon kannattavuutta.</p><p>Välittäminen näkyy myös monessa. Minulle iso juttu oli pitkään ajamani sotiemme veteraanien kuntoutuksen ja hoivan yhtenäistäminen. Nyt tehdyllä päätöksellä jokaiselle rintamaveteraanille varmistetaan samat kotona asumista tukevat palvelut kuin tähän asti on tarjottu vain sotainvalideille. Näin tuomme kaikki sotiemme veteraanit ja lotat samalle viivalle. He ovat kaikki jo hyvin iäkkäitä ja ansaitsevat kaiken tarvitsemansa hoidon ja hoivan.</p><p>Eriarvoisuuden vähentämiseksi korotamme sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa, kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa työmarkkinatuen tasolle. Tämä tarkoittaa yli 80 euron kuukausikorotusta vähimmäispäivärahoihin. Lisäksi pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä korotetaan jälleen. Ja ylivelkaantuneiden asemaa parannetaan tehostamalla talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjä.</p><p>Ja välittämistä on myös sekin, että tehostamme Itämeren ja järviemme suojelua yhteensä 45 miljoonan ohjelmakokonaisuudella. Ja myös Luontopalveluihin lisätään rahoitusta. Haluamme pitää ympäristöstä aiempaa parempaa huolta.</p><p>Budjettiriihessä päätettiin myös mittavista toimista suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi. Maatalouden kannattavuus on jatkunut heikkona jo pitkään ja viime vuonna sateet ja nyt kuivuus ovat heikentäneet satoja. Maataloutta halutaan auttaa yli vaikeuksien 60 milj. kansallisella lisätuella. Kaikkiaan tukikokonaisuus nousee noin 90 miljoonaa.</p><p>Ja pitkään toivottu yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen aseman muuttaminen yrittäjästä palkansaajaksi myös nyt toteutetaan.</p><p>Panostukset osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen sekä tutkimukseen ovat budjettiriihen mittavimmat. Panostuksia tulee lisää varhaiskasvatuksesta aina lukioihin ja ammattikouluihin asti. Päivähoidon ryhmäkokoja pienennetään ja päiväkoteihin palkataan lisää henkilökuntaa. Kohti maksutonta toista-astetta mennään nyt käyttöönotettavalla oppimateriaalilisällä opintotukeen.</p><p>Ja sitten se iso eli turvallisuus. Poliisille lisäämme määrärahoja niin, että voimme ensi vuonna palkata noin 80 poliisia lisää ja heistä iso osa haja-asutusalueille. Myös Suojelupoliisia ja rajavalvontaa vahvistetaan tiedustelutoiminnan ohella. Puolustusvoimat saavat 100 uutta toimea erityisesti aliupseeristoon missä on ollut miehistövajausta. Tärkeitä kohdennettuja panostuksia turvallisuuteen.</p><p>Ja turvallisuutta parantaa myös se, että teiden talvikunnossapitoa ja myös liikenneturvallisuutta ja pienimpiä teitä parannetaan 50 miljoonan liikennepaketilla. Korjausvelkatyö saa näin jatkoa.</p><p>Niin ja meinasin unohtaa, että myös julkisen puolen lomarahat palautuvat ennalleen. Hyvä sekin.</p><p>Mutta ettei totuus unohtuisi niin vaikka julkinentalous onkin parantunut niin ongelmat häämöttävät tulevaisuudessa. Olemme saavuttamassa kaikki vuoteen 2019 asettamamme talouspoliittiset tavoitteet, mutta tästä huolimatta julkisentalouden rahoitus ei vielä ole kestävällä pohjalla. Talouden todellista tilaa arvioitaessa on katse kohdistettava pidemmälle aikavälille suhdanteiden yli. Julkisen talouden on kestettävä tulevat taantumat, tiedossa olevat menopaineet ja mahdolliset ikävät yllätykset ilman, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa hallitsemattomasti. Siksi uudistuksia täytyy jatkaa ja tehdä kasvua tukevaa vastuullista talouspolitiikkaa myös ensi vaalikaudella.</p><p>&nbsp;</p><p>Timo Heinonen</p><p>Kansanedustaja (kok)</p><p>Valtiovarainvaliokunnan jäsen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituskauden viimeinen valtiontalousarvio saatiin valmiiksi tällä viikolla. Se jatkaa vastuullisen talouspolitiikan linjaa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) piti ehdottomasti kiinni siitä, että lähestyvät eduskuntavaalit eivät saa hämärtää talouden tulevaisuuden tilaa eikä vaalibudjettia lähdetä tekemään. Jakovaraa ei edelleenkään ole vaikka talous onkin nyt aivan toisenlaisessa asennossa kuin nykyhallituksen aloittaessa. Nyt talous kasvaa, työllisyys paranee ja myös työttömyys helpottaa.

Vastuullinen taloudenpito antoi kuitenkin kehysten puitteissa tilaa tehdä muutamia arvovalintoja. Ensi vuoden talousarvion painopisteinä ovatkin nyt työ ja työllisyyden hoito, välittäminen ja koulutus, osaaminen ja sivistys sekä turvallisuus.

Aloitetaan työstä. Nimittäin vain työtä tekemällä hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteet kestävät. Panoksia laitetaankin lisää siihen, että erityisesti työttömyys helpottaisi. Moni työtön tarvitsee nyt lisäkoulutusta tai jopa kokonaan uudelleen koulutusta ja tähän tarpeeseen vastataan. Myös työn vastaanottamisesta tehdään aiempaa kannattavampaa ja työnteon perässä muuttamista tuetaan. Yhtenä esimerkkinä osana kasvupalvelupilotteja kehitetään yksilöllisiä työkykyprosesseja pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotta he työllistyisivät.

Samalla päätettiin toteuttaa myös ikääntyneiden työttömien kertaluonteinen eläketuki. Viisi vuotta työttömänä ollut 60 vuotta täyttänyt pääsisi halutessaan odottamaan siirtymistään vanhuuseläkkeelle.

Orpon esityksen mukaisesti kaikkien palkansaajien verotus pysyy ennallaan, kun otetaan huomioon maksumuutokset. Lisäksi ansiotuloverotusta kevennetään painottuen pienituloisiin korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä yhteensä 130 milj. eurolla. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään lisäksi indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristy yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Näin pystymme takaamaan ostovoiman vahvistumisen ja myös parantamaan työnteon kannattavuutta.

Välittäminen näkyy myös monessa. Minulle iso juttu oli pitkään ajamani sotiemme veteraanien kuntoutuksen ja hoivan yhtenäistäminen. Nyt tehdyllä päätöksellä jokaiselle rintamaveteraanille varmistetaan samat kotona asumista tukevat palvelut kuin tähän asti on tarjottu vain sotainvalideille. Näin tuomme kaikki sotiemme veteraanit ja lotat samalle viivalle. He ovat kaikki jo hyvin iäkkäitä ja ansaitsevat kaiken tarvitsemansa hoidon ja hoivan.

Eriarvoisuuden vähentämiseksi korotamme sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa, kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa työmarkkinatuen tasolle. Tämä tarkoittaa yli 80 euron kuukausikorotusta vähimmäispäivärahoihin. Lisäksi pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä korotetaan jälleen. Ja ylivelkaantuneiden asemaa parannetaan tehostamalla talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjä.

Ja välittämistä on myös sekin, että tehostamme Itämeren ja järviemme suojelua yhteensä 45 miljoonan ohjelmakokonaisuudella. Ja myös Luontopalveluihin lisätään rahoitusta. Haluamme pitää ympäristöstä aiempaa parempaa huolta.

Budjettiriihessä päätettiin myös mittavista toimista suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi. Maatalouden kannattavuus on jatkunut heikkona jo pitkään ja viime vuonna sateet ja nyt kuivuus ovat heikentäneet satoja. Maataloutta halutaan auttaa yli vaikeuksien 60 milj. kansallisella lisätuella. Kaikkiaan tukikokonaisuus nousee noin 90 miljoonaa.

Ja pitkään toivottu yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen aseman muuttaminen yrittäjästä palkansaajaksi myös nyt toteutetaan.

Panostukset osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen sekä tutkimukseen ovat budjettiriihen mittavimmat. Panostuksia tulee lisää varhaiskasvatuksesta aina lukioihin ja ammattikouluihin asti. Päivähoidon ryhmäkokoja pienennetään ja päiväkoteihin palkataan lisää henkilökuntaa. Kohti maksutonta toista-astetta mennään nyt käyttöönotettavalla oppimateriaalilisällä opintotukeen.

Ja sitten se iso eli turvallisuus. Poliisille lisäämme määrärahoja niin, että voimme ensi vuonna palkata noin 80 poliisia lisää ja heistä iso osa haja-asutusalueille. Myös Suojelupoliisia ja rajavalvontaa vahvistetaan tiedustelutoiminnan ohella. Puolustusvoimat saavat 100 uutta toimea erityisesti aliupseeristoon missä on ollut miehistövajausta. Tärkeitä kohdennettuja panostuksia turvallisuuteen.

Ja turvallisuutta parantaa myös se, että teiden talvikunnossapitoa ja myös liikenneturvallisuutta ja pienimpiä teitä parannetaan 50 miljoonan liikennepaketilla. Korjausvelkatyö saa näin jatkoa.

Niin ja meinasin unohtaa, että myös julkisen puolen lomarahat palautuvat ennalleen. Hyvä sekin.

Mutta ettei totuus unohtuisi niin vaikka julkinentalous onkin parantunut niin ongelmat häämöttävät tulevaisuudessa. Olemme saavuttamassa kaikki vuoteen 2019 asettamamme talouspoliittiset tavoitteet, mutta tästä huolimatta julkisentalouden rahoitus ei vielä ole kestävällä pohjalla. Talouden todellista tilaa arvioitaessa on katse kohdistettava pidemmälle aikavälille suhdanteiden yli. Julkisen talouden on kestettävä tulevat taantumat, tiedossa olevat menopaineet ja mahdolliset ikävät yllätykset ilman, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa hallitsemattomasti. Siksi uudistuksia täytyy jatkaa ja tehdä kasvua tukevaa vastuullista talouspolitiikkaa myös ensi vaalikaudella.

 

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok)

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

]]>
8 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260373-valittamisen-huolenpidon-ja-turvallisuuden-budjetti#comments Kotimaa Budjettiriihi Kokoomus Talouspolitiikka Sun, 02 Sep 2018 15:08:35 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260373-valittamisen-huolenpidon-ja-turvallisuuden-budjetti
Juha Sipilän alamäki alkoi 25.11.2016 torniolaisessa hotellihuoneessa http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260201-juha-sipilan-alamaki-alkoi-25112016-torniolaisessa-hotellihuoneessa <p>Keskusta ei kamppaile <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257337-alma-kysely-antti-rinne-alkaa-nayttaa-jo-paaministerilta-sdp-otti-kaulan">tuoreen Alma-kyselyn mukaan</a> suurimman puolueen paikasta runsaan seitsemän kuukauden kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa.</p><p>Puolueen kannatus on tällä hetkellä 15,5 prosenttia, joka jää yli kuuden prosenttiyksikön päähän sdp:stä ja runsaan neljän prosenttiyksikön päähän kokoomuksesta.</p><p>Vielä loppuvuodesta 2016 keskustan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10346581#start=252">kannatus oli Ylen kyselyssä</a> viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin nyt Alman kyselyssä, yli 20 prosenttia. Silloin hallitus oli paininut jo erittäin hankalien asioiden kanssa. Se oli vääntänyt kasaan suurten kansanjoukkojen vastustamaa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9466265">kilpailukykysopimusta</a> ja oli saanut hoidettavakseen turvapaikanhakijoiden tulvan, josta moni sitä syytti.</p><p>Keskustassa ja muuallakin on ihmetelty, mikä puolueen kannatukseen oikein vajaa kaksi vuotta sitten iski. Keskustasta on tarjoiltu julkisuuteen selitystä, että valta kuluttaa ja hallituspuolueet nyt vain kärsivät kannatuksen vähenemisestä, kun kansalaiset kyllästyvät sisäpoliittisiin riitoihin.</p><p>Tältä selitykseltä vie uskottavuutta se, että valtiovarainministeripuolue kokoomus pärjää gallupeissa edelleen hyvin, vaikka onkin pudonnut uusimmassa Alma-kyselyssä parin prosenttiyksikön päähän demareista.</p><p>Kokoomuksen pysyminen kärkikamppailussa on jopa hieman yllättävää, koska yhteistyö keskustan kanssa ei ole sujunut esimerkiksi sote-uudistuksessa riidatta, ja kokoomuksen sisäinen tasapaino on järkkynyt Harry Hjallis Harkimon lähdön sekä Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren ja kansanedustaja Elina Lepomäen poikkeuksellisten irtiottojen vuoksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskustan ja sen aikoinaan supersuositun</strong> puheenjohtajan Juha Sipilän alamäen alkupiste on useammankin jututtamani politiikan ammattilaisen mielestä paikallistettavissa yhteen päivämäärään ja paikkaan: 25.11.2016 ja torniolaiseen hotellihuoneeseen.</p><p>Silloin ja sieltä Sipilä lähetti lukuisia <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/201612012200034659_uu.shtml">kiukkuisia sähköposteja Yleisradion toimittajalle,</a> mistä seurasi jupakka, joka ei lopulta ollut kunniaksi sen enempää pääministerille kuin Yleisradiollekaan.</p><p>&rdquo;Sain tietää Juha Sipilän viestittelystä Yleisradioon, kun luin siitä Suomen Kuvalehdestä. Asia oli minulle yllätys. Tilanne oli sellainen, että Sipilä oli puoluevaltuuston kokouksessa Torniossa, oli perjantai-ilta, väsynyt mies oli yksin hotellihuoneessa ja suuttui. Silloin voi käydä tällä tavalla. Se oli kuitenkin totta kai virhe, ei sitä voi selitellä millään, Sipilän töissä valtioneuvoston viestintää johtanut <a href="https://www.uusimaa.fi/artikkeli/569153-ylen-toimittajien-toiminta-oli-sikamaista-mustread-juha-sipilan-entinen">Markku Mantila kuvaili tapausta myöhemmin MustReadille.</a></p><p>Sipilän toiminta huomattiin myös maamme rajojen ulkopuolella, kun kansainvälinen Toimittajat ilma rajoja -järjestö pudotti Suomen lehdistönvapausrankkauksen kärkipaikalta. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/219431-suomi-putosi-karkipaikalta-paaministeri-sipilan-yle-painostus-vei-lehdistonvapautta">Järjestön mukaan pääministeri oli pyrkinyt painostamaan</a> viesteillään Yleisradiota.</p><p>Sipilän myönteisiä mielikuvia herättäneeseen imagoon syntyi Yle-jupakassa valtava lommo. Onko se puolueen kannatuksessa yhden vai viiden prosenttiyksikön kokoinen, ei voi tietää. Negatiivista kierrettä se oli kuitenkin synnyttämässä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sipilän puolueen alavirettä</strong> ei näytä katkaisevan edes se, että Yle-jupakan jälkeen maan pitkä talouskriisi on muuttunut kestävän oloiseksi nousuksi, töitä on kansalaisille syntynyt ja valtion päätähuimaava velkaantuminen jäänyt taakse.</p><p>Torniolaisessa hotellihuoneessa syntynyttä imagolommoa voisi paikata jonkin verran se, että sote-ratkaisu vielä jossain muodossa syntyisi. Puolueen negatiivinen kierre on politiikassa kuitenkin hyvin vaikea katkaista ilman henkilövaihdoksia.</p><p>Ja lopuksi pieni vertailu: Kun pääministeri Mari Kiviniemi sai Matti Vanhasen jälkeen epäkiitollisen tehtävän viedä keskusta eduskuntavaaleihin 2011, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_2011">oli hänen johtamansa puoleen katastrofitulos 15,8 prosenttia.</a></p><p>Se oli enemmän kuin keskustan gallupkannatus tällä hetkellä.</p> Keskusta ei kamppaile tuoreen Alma-kyselyn mukaan suurimman puolueen paikasta runsaan seitsemän kuukauden kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa.

Puolueen kannatus on tällä hetkellä 15,5 prosenttia, joka jää yli kuuden prosenttiyksikön päähän sdp:stä ja runsaan neljän prosenttiyksikön päähän kokoomuksesta.

Vielä loppuvuodesta 2016 keskustan kannatus oli Ylen kyselyssä viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin nyt Alman kyselyssä, yli 20 prosenttia. Silloin hallitus oli paininut jo erittäin hankalien asioiden kanssa. Se oli vääntänyt kasaan suurten kansanjoukkojen vastustamaa kilpailukykysopimusta ja oli saanut hoidettavakseen turvapaikanhakijoiden tulvan, josta moni sitä syytti.

Keskustassa ja muuallakin on ihmetelty, mikä puolueen kannatukseen oikein vajaa kaksi vuotta sitten iski. Keskustasta on tarjoiltu julkisuuteen selitystä, että valta kuluttaa ja hallituspuolueet nyt vain kärsivät kannatuksen vähenemisestä, kun kansalaiset kyllästyvät sisäpoliittisiin riitoihin.

Tältä selitykseltä vie uskottavuutta se, että valtiovarainministeripuolue kokoomus pärjää gallupeissa edelleen hyvin, vaikka onkin pudonnut uusimmassa Alma-kyselyssä parin prosenttiyksikön päähän demareista.

Kokoomuksen pysyminen kärkikamppailussa on jopa hieman yllättävää, koska yhteistyö keskustan kanssa ei ole sujunut esimerkiksi sote-uudistuksessa riidatta, ja kokoomuksen sisäinen tasapaino on järkkynyt Harry Hjallis Harkimon lähdön sekä Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren ja kansanedustaja Elina Lepomäen poikkeuksellisten irtiottojen vuoksi.

 

Keskustan ja sen aikoinaan supersuositun puheenjohtajan Juha Sipilän alamäen alkupiste on useammankin jututtamani politiikan ammattilaisen mielestä paikallistettavissa yhteen päivämäärään ja paikkaan: 25.11.2016 ja torniolaiseen hotellihuoneeseen.

Silloin ja sieltä Sipilä lähetti lukuisia kiukkuisia sähköposteja Yleisradion toimittajalle, mistä seurasi jupakka, joka ei lopulta ollut kunniaksi sen enempää pääministerille kuin Yleisradiollekaan.

”Sain tietää Juha Sipilän viestittelystä Yleisradioon, kun luin siitä Suomen Kuvalehdestä. Asia oli minulle yllätys. Tilanne oli sellainen, että Sipilä oli puoluevaltuuston kokouksessa Torniossa, oli perjantai-ilta, väsynyt mies oli yksin hotellihuoneessa ja suuttui. Silloin voi käydä tällä tavalla. Se oli kuitenkin totta kai virhe, ei sitä voi selitellä millään, Sipilän töissä valtioneuvoston viestintää johtanut Markku Mantila kuvaili tapausta myöhemmin MustReadille.

Sipilän toiminta huomattiin myös maamme rajojen ulkopuolella, kun kansainvälinen Toimittajat ilma rajoja -järjestö pudotti Suomen lehdistönvapausrankkauksen kärkipaikalta. Järjestön mukaan pääministeri oli pyrkinyt painostamaan viesteillään Yleisradiota.

Sipilän myönteisiä mielikuvia herättäneeseen imagoon syntyi Yle-jupakassa valtava lommo. Onko se puolueen kannatuksessa yhden vai viiden prosenttiyksikön kokoinen, ei voi tietää. Negatiivista kierrettä se oli kuitenkin synnyttämässä.

 

Sipilän puolueen alavirettä ei näytä katkaisevan edes se, että Yle-jupakan jälkeen maan pitkä talouskriisi on muuttunut kestävän oloiseksi nousuksi, töitä on kansalaisille syntynyt ja valtion päätähuimaava velkaantuminen jäänyt taakse.

Torniolaisessa hotellihuoneessa syntynyttä imagolommoa voisi paikata jonkin verran se, että sote-ratkaisu vielä jossain muodossa syntyisi. Puolueen negatiivinen kierre on politiikassa kuitenkin hyvin vaikea katkaista ilman henkilövaihdoksia.

Ja lopuksi pieni vertailu: Kun pääministeri Mari Kiviniemi sai Matti Vanhasen jälkeen epäkiitollisen tehtävän viedä keskusta eduskuntavaaleihin 2011, oli hänen johtamansa puoleen katastrofitulos 15,8 prosenttia.

Se oli enemmän kuin keskustan gallupkannatus tällä hetkellä.

]]>
45 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260201-juha-sipilan-alamaki-alkoi-25112016-torniolaisessa-hotellihuoneessa#comments Kotimaa Keskusta Kokoomus Puoluekannatukset SDP Thu, 30 Aug 2018 09:03:20 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260201-juha-sipilan-alamaki-alkoi-25112016-torniolaisessa-hotellihuoneessa
Kokoomuksen suoraselkäisyys? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260146-kokoomuksen-suoraselkaisyys <p>Iltalehti kertoo tänään, että Kokoomuksen Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtaja Paula Kylä-Harakka saa syytten törkeästä petoksesta. Lehden tietojen mukaan hän on käyttänyt piirin ja sitä kautta Kokoomuksen rahoja tuhansia euroja vuodessa omiin menoihinsa. Näiden epäilyjen takia Kylä-Harakan työsuhde päättyi huhtikuussa juuri ennen kunnallisvaaleja.</p> <p>Kokoomuksen toiminnan tapauksessa asettaa kyuseenalaiseksi se, että se pyrki peittämään asian maineen menetyksen pelossa. Kokoomus teki Kylä-Harakan kanssa salaisen sopimuksen. Sen mukaan Kylä-Harakan piti maksaa takaisin tietty summa ja irtisanoutua vapaaehtoisesti.</p> <p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808292201167549_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808292201167549_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808292201167549_pi.shtml</a></p> <p>Tarina ei kuitenkaan vielä pääty tähän. Tällä hetkellä Kylä-Harakka toimii Tuusulankunnan vt. viestintäpäällikkönä, tehtävässä, jonne häntä suositteli Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (Kokoomus).</p> <p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201707032200242710_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201707032200242710_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201707032200242710_pi.shtml</a></p> <p>Jokainen voi itse päätellä mitä tämä kertoo Kokoomuksen suoraselkäisyydestä ja moraalista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltalehti kertoo tänään, että Kokoomuksen Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtaja Paula Kylä-Harakka saa syytten törkeästä petoksesta. Lehden tietojen mukaan hän on käyttänyt piirin ja sitä kautta Kokoomuksen rahoja tuhansia euroja vuodessa omiin menoihinsa. Näiden epäilyjen takia Kylä-Harakan työsuhde päättyi huhtikuussa juuri ennen kunnallisvaaleja.

Kokoomuksen toiminnan tapauksessa asettaa kyuseenalaiseksi se, että se pyrki peittämään asian maineen menetyksen pelossa. Kokoomus teki Kylä-Harakan kanssa salaisen sopimuksen. Sen mukaan Kylä-Harakan piti maksaa takaisin tietty summa ja irtisanoutua vapaaehtoisesti.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808292201167549_pi.shtml

Tarina ei kuitenkaan vielä pääty tähän. Tällä hetkellä Kylä-Harakka toimii Tuusulankunnan vt. viestintäpäällikkönä, tehtävässä, jonne häntä suositteli Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (Kokoomus).

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201707032200242710_pi.shtml

Jokainen voi itse päätellä mitä tämä kertoo Kokoomuksen suoraselkäisyydestä ja moraalista.

]]>
33 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260146-kokoomuksen-suoraselkaisyys#comments Kaakkois-Suomen piiri Kokoomus Paula Kylä-Harakka Wed, 29 Aug 2018 10:18:28 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260146-kokoomuksen-suoraselkaisyys
Miten vihervasemmisto on sössinyt kaiken ruskeaoikeiston ollessa vallassa? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260133-miten-vihervasemmisto-on-sossinyt-kaiken-ruskeaoikeiston-ollessa-vallassa <p>Viimeisimpänä itse tekemänsä nuija kädessään Juha Sipilä kertoi korjaavansa vihervasemmiston tekosia toteamalla: &quot;Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viimeiset vuodet korjannut.&quot; Kun katselee tätä foorumia, niin varsin usea taho laittaa vihervasemmiston syyksi montakin asiaa erityisesti valtion talouden sekä maahanmuuton osalta.&nbsp;</p><p>Yhä enemmän on alkanut kummastuttaa, miten vihervasemmisto sen on oikein tehnyt olemalla hyvin vähän vallassa? Onko se kenties tehnyt sen telepatialla, noitumalla, salaliitoilla vai huumaamalla keskustalaiset, kokoomuslaiset ja perussuomalaiset ja sittemmin siniset hallituksessa?</p><p>Edeltäneissäkin hallituksissa pääministerin nuijaa ovat pitäneet Kokoomus tai Keskusta 15 vuotta vuodesta 2003 lähtien. Pääministeripuolueena Keskusta on ollut 2003-2011 sekä vuodesta 2015 lähtien. Kokoomus taas on ollut tuossa asemassa 2011-2015 ja ollut hallituksessa vuodesta 2007.</p><p>Ehkä huvittavinta on perussuomalaisten syytökset maahanmuutosta - te olette itse olleet yli kaksi vuotta ruskeaoikeistohallituksessa pahimman maahanmuuton aikana ja syytätte jatkuvasti oppositiota päätöksistä. Herätkää todellisuuteen tällä planeetalla ja demokratiaan. Vihervasemmisto ei ole päätöksiä tuona aikana tehnyt vaan te hallituksessa ja sen eduskuntaenemmistön turvin.</p><p>Moni haluaa korostaa valtionvarainministerin roolia. Siinähän on välillä ollutkin SDP:n henkilö, ja valtiontalous siten onkin yhtäkkiä vain tuosta kiinni. Valtiontalous on aina koko hallituksen keskeinen päätettävä ja valtionvarainministerin budjettiriiheen tuomat ehdotukset ovat vain ehdotuksia. Niistä keskustellaan ja päädytään hallituksen ratkaisuun pääministerin johdolla.</p><p>Joten, miten tuo vihervasemmisto on oikein onnistunut päättämään nämä asiat väärin tässä demokraattisessa Suomessa olematta koskaan enemmistö?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Viimeisimpänä itse tekemänsä nuija kädessään Juha Sipilä kertoi korjaavansa vihervasemmiston tekosia toteamalla: "Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viimeiset vuodet korjannut." Kun katselee tätä foorumia, niin varsin usea taho laittaa vihervasemmiston syyksi montakin asiaa erityisesti valtion talouden sekä maahanmuuton osalta. 

Yhä enemmän on alkanut kummastuttaa, miten vihervasemmisto sen on oikein tehnyt olemalla hyvin vähän vallassa? Onko se kenties tehnyt sen telepatialla, noitumalla, salaliitoilla vai huumaamalla keskustalaiset, kokoomuslaiset ja perussuomalaiset ja sittemmin siniset hallituksessa?

Edeltäneissäkin hallituksissa pääministerin nuijaa ovat pitäneet Kokoomus tai Keskusta 15 vuotta vuodesta 2003 lähtien. Pääministeripuolueena Keskusta on ollut 2003-2011 sekä vuodesta 2015 lähtien. Kokoomus taas on ollut tuossa asemassa 2011-2015 ja ollut hallituksessa vuodesta 2007.

Ehkä huvittavinta on perussuomalaisten syytökset maahanmuutosta - te olette itse olleet yli kaksi vuotta ruskeaoikeistohallituksessa pahimman maahanmuuton aikana ja syytätte jatkuvasti oppositiota päätöksistä. Herätkää todellisuuteen tällä planeetalla ja demokratiaan. Vihervasemmisto ei ole päätöksiä tuona aikana tehnyt vaan te hallituksessa ja sen eduskuntaenemmistön turvin.

Moni haluaa korostaa valtionvarainministerin roolia. Siinähän on välillä ollutkin SDP:n henkilö, ja valtiontalous siten onkin yhtäkkiä vain tuosta kiinni. Valtiontalous on aina koko hallituksen keskeinen päätettävä ja valtionvarainministerin budjettiriiheen tuomat ehdotukset ovat vain ehdotuksia. Niistä keskustellaan ja päädytään hallituksen ratkaisuun pääministerin johdolla.

Joten, miten tuo vihervasemmisto on oikein onnistunut päättämään nämä asiat väärin tässä demokraattisessa Suomessa olematta koskaan enemmistö?

 

 

]]>
40 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260133-miten-vihervasemmisto-on-sossinyt-kaiken-ruskeaoikeiston-ollessa-vallassa#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus Keskusta Kokoomus Maahanmuutto perussuomalaiset Persut Tue, 28 Aug 2018 20:56:52 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260133-miten-vihervasemmisto-on-sossinyt-kaiken-ruskeaoikeiston-ollessa-vallassa
Kokoomus, äkkiä pois vihapuheen harhapoluilta! http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260086-kokoomus-akkia-pois-vihapuheen-harhapoluilta <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/wUKjoy1RjFs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/wUKjoy1RjFs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Kokoomuksen ministeriryhmä on kesäkokouskiertueellaan, jolta sopii vaalivuodesta johtuen odottaa paljon. Paljon on näkynyt hyvääkin, mutta mikään ei olisi voinut vetää mattoa Kokoomus-aatteen alta, niin kuin isolla metelillä julkaistu lista tavoitteista vihapuheen kitkemiseksi. Iltalehden haastattelussa Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli vihapuhe-työryhmän tarvetta sillä, että &ldquo;tutkimuksen mukaan vihapuhe ja nettikiusaaminen heikentävät eniten suomalaisten turvallisuudentunnetta&rdquo;. Toivoisin todella, että poliitikot alkaisivat lukemaan siteeraamiaan papereita, eivätkä vain poimisi omaa agendaansa tukevia rusinoita pullasta, sillä ainoa moiseen tulokseen päätyvä paperi vaikuttaisi olevan konsulttiyhtiö KPMG:n sekä tasa-arvosuunnitelmien laadinnalla rahansa tekevän konsulttiyhtiö World of Managementin selvitys.&nbsp;</p><p>Ja selvitykseksi sitä pitääkin kutsua, koska se ei millään kriteerillä täytä edes alkeellisimpia tutkimukselle asetettuja vaatimuksia. Aineisto perustuu 53:n ihmisen vastaukseen ja kolmenkymmenen käsin valitun järjestöaktiivin haastatteluun. Ei ole ensimmäistäkään syytä siteerata tämän kyselyn tulosta tavalla, jolla poliitikot oikealta vasemmalle ovat viime aikoina tehneet.</p><p>Oivana kuriositeettina mainittakoon, että kyseinen selvitys on osa Suomi 100-juhlavuoden &ldquo;100 tasa-arvotekoa&rdquo;-projektia, joka perustettiin kanavoimaan rahaa kolmannen sektorin tukityöllistettäville hömppäorganisaatioille. Olen näitä menetettyjä miljoonia käsitellyt jo parilla aikaisemmalla videolla, joten siitä ei sen enempää.</p><p>Oikeusministeri Antti Häkkänen totesi Iltalehden haastattelussa, että&nbsp; vihapuhe-työryhmän tarkoituksena on mm. pureutua pohtimaan sananvapauden juridisia rajoja sekä pohtia termin &ldquo;vihapuhe&rdquo; sisältöä, koska tällä hetkellä siitä ei ole vakiintunutta määrittelyä. Nämä tavoitteet eivät sinällään vielä ole tuomittavia, vaikka sananvapautta rakastavan kansalaisen hämähäkkivaisto jo varoitteleekin. Mutta kun soppaan heittää mukaan ministeriryhmämme laatiman kolmentoista kohdan toimenpidelistan, niin aivan hiljaa ollessa voi jo kuulla rautasaappaiden kopseen.</p><p>Iso osa listatuista tavoitteista on retorisesti samalla tasolla kuin mihin SDP:n vero-ohjelmissa, Vasemmistoliiton maahanmuuttopolitiikassa tai Vihreiden ympäristöpoliittisissa kannanotoissa on totuttu: Konkretia on korvattu analyysiköyhällä hutulla, joka ei tarkoita mitään.&nbsp;</p><p>Mutta otetaan ne hyvät asiat, tai ainakin positiiviset vivahteet, ensin. Kohdassa kymmenen puhutaan opiskelijoille tarjottavista vaihto-opiskelumahdollisuuksista ja kansainvälistymisjaksoista. Globalisoituvassa maailmassa se on lähes varauksettomasti etu, joka suomalaisille nuorille on hyvä suoda, matkailu kun tunnetusti avartaa. Tällainen koulutuspoliittinen linjaus on hyvä, vaikka konkretia ehdotuksen taustalla jää muuten olemattomaksi.</p><p>Kohdasta kuusi löytyy lause &ldquo;Jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeää opettaa, mikä on sähköisessä maailmassa hyväksyttävää, toista ihmistä kunnioittavaa käytöstä&rdquo;. Kyllä, tällaista kasvatuksellista työtä pitää ehdottomasti tehdä niin kodeissa kuin julkisen keskustelun kauttakin. Vetää kuitenkin mielen mustaksi, kun julkisen sektorin koosta ja yksilön vastuusta paljon puhuva puolueemme tekee selväksi, ettei kasvatusvastuuta olla vaatimassa lasten vanhemmilta, vaan oppilaitoksilta ja viranomaisilta.</p><p>Kohdassa kahdeksan puhutaan lasten lukutaidosta ja kriittisestä ajattelusta siinä, missä kohdassa yhdeksän jokaisen suomalaisen monipuolisesta ja kriittisestä medialukutaidosta. Nämä taidot ovat tietysti tärkeitä ja tarpeellisia, mutta eikö niitä opeteta jo nyt peruskouluissa? Muutenkin tuntuu lähinnä irvokkaalta vitsiltä, että jakovarapuheista äänekkäästi varoitteleva puolueemme ehdottaa seitsemän miljoonan euron määrärahaa aikuisten &ldquo;digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseen&rdquo;. Miksi juuri seitsemän, eikä vaikka seitsemäntoista? Tai kaksi? No, ainakin ne korkeakoulujen orientaatiojaksoilta tutut tietokoneajokorttibisneksen konsultit hierovat jo karvaisia käsiään, kun taas joku kaataa ilmaista massia ovista ja ikkunoista.</p><p>Mutta sitten ne huonot, ja niitä ikävä kyllä piisaa. Kohdassa yksi puhutaan verkkopalveluiden velvoittamisesta valeprofiilien poistamiseen, mikä herättää heti kysymyksen, miten valeprofiili määritellään ja miksi ne halutaan kitkeä? Toisen henkilön nimellä ja naamalla esiintyminen täyttänee jo nyt kunnianloukkausen tunnusmerkit, mutta jos tarkoitus on lakkauttaa viime aikoina puhuttaneet sosiaalisen median parodiatilit, aletaan olla jo heikoilla jäillä. Ja ihan siltä varalta, että joku kiilusilmä ajatteli puuttua netinkäyttäjien anonymiteettiin, niin muistuttaisin, että anonymiteettiä tarvitaan yleensä eniten niissä valtioissa, joissa se on kiellettyä. Valeprofiilin taakse kätkeytyminen on monissa totalitaristisissa valtioissa ainoa keino kritisoida vallanpitäjiä ja jakaa luotettavaa tietoa julkisesti. Katsokaa vaikka Venezuelaa, joka juuri yritti sensuroida Ylen Venezuelan ongelmia käsittelevän Ulkolinja-dokumentin.</p><p>Neloskohdassa lähdetään sitten jo aivan laukalle viittaamalla Saksassa käytössä olevan lainsäädännön soveltamista Suomeen. Kyseinen laki velvoittaa verkkopalvelun ylläpitäjän poistamaan vihapuheeksi luokiteltavan sisällön palvelustaan. Ehdotus palauttaa keskustelun jälleen lähtöruutuun, kun termiä &ldquo;vihapuhe&rdquo; ei ole edelleenkään määritelty. On myös ristiriitaista oikeusministeri Häkkäseltä vannoa, ettei vihapuhetta tulla kriminalisoimaan. Jos verkkopalveluiden tarjoajat pakotetaan sanktioiden uhalla poistamaan viestejä palvelustaan, niin kyseessä on, de facto, vihapuheen kriminalisointi.&nbsp;</p><p>Muutenkin, Saksan mallin ennalta nähdyt ongelmat ovat jo toteutuneet: Lainvalvojan rooli on ulkoistettu verkkopalveluiden ylläpitäjille, jotka sakkotuomioiden pelossa kaventavat sananvapautta tiukalla ennakkosensuurilla. Tässä mielessä Saksa on lähempänä synkkää historiaansa kuin koskaan sotien jälkeen, enkä suostu uskomaan, että Suomessa yksikään puolue haluaa harkita asiaa tämän pidemmälle. Varsinkin Kokoomuksen pitäisi ymmärtää vastustaa ankarasti tällaisia aloitteita, ei tehdä niitä itse.</p><p>Listalla esitellään myös täysin käsittämätön vaatimus, jonka mukaan luvatta nettiin ladattujen kuvien tulisi olla helpommin poistettavissa. Kenelle tällainen ukaasi mahdollisesti aiotaan toimittaa ja miten? &ldquo;Hei, se on Kokoomus täällä terve, onko Interneteillä? Joo, me haluttais yhdet kuvat pois globaalista tietoverkosta, niin otattehan nyt saman tien ne veke sieltä?&rdquo;. Moista tavoitetta ei olla saavutettu edes kommunistisessa Kiinassa, toivottavasti sitä ei saavuteta Suomessakaan, ainakaan Kokoomuksen johdolla.</p><p>Muistuttaisin ministeriryhmäämme myös Streisandin ilmiöstä, jonka mukaan yritykset poistaa materiaalia netistä johtaa sensuurin kohteen räjähdysmäisesti kasvavaan julkisuuteen. Streisandin ilmiö vieläpä todistettavasti toimii paljon paremmin kuin mikään yritys sensuroida nettiä. Viittaan tässä kohtaa jälleen Venezuelaan ja Ylen Ulkolinja-dokumenttiin.</p><p>Listalle jää vielä pitkä liuta asioita, joista kaikista Orwellimaisimmille klassikoille on annettava kunniamaininnat. Kohdassa kaksi puhutaan turvallisuusviranomaisten valtaoikeuksien laajentamisesta. Kolmoskohdassa ehdotetaan pakollista päätoimittajaa &ldquo;sähköisille alustoille&rdquo;. Kohdassa seitsemän ehdotetaan kännykkä-aplikaatiota some-loukkauksien raportoimiseksi sekä viranomaisvalvonnan kohdistamista heihin, jotka ovat kirjoitelleet rumia nettiin. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, kohdassa yksitoista puppugeneraattorista täräytetään ulos lause, josta vasemmistopuolueiden puoluetoimistoilla ollaan varmasti kateudesta punavihreinä: &ldquo;Kaiken valtion rahoittamassa toiminnassa tulee sitoutua vihapuheen ja rasismin vastustamiseen sekä monikulttuurisuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen&rdquo;. Ihanko kaikessa, koko reilun 50 miljardin vuotuisen kulutuksen osalta? Ja siitä huolimatta, ettemme edelleenkään tiedä, mitä vihapuhe tarkoittaa?&nbsp;</p><p>Ehkäpä kaikista suurin yllätys oli oikeusministeri Häkkäsen Iltalehdelle antama lausunto, jonka mukaan sananvapaus ei suojaa loukkaavaa toimintaa. En olisi yllättynyt kuullessani tällaista opiskelija- tai vasemmistopoliitikkojen suusta, mutta mutten voi uskoa, että selkeän perusteltua linjaa tähän asti vetänyt Häkkänen olisi aivan oikeasti tätä mieltä. Koska tunnen Häkkäsen politiikkaa jonkin verran ja tiedän hänen yleensä osoittavan erittäin hyvää harkintakykyä ajamissaan hankkeissa, epäilen, että tämän vihapuhe-hankkeen puuhamiehet ja -naiset löytyvät jostain aivan muualta kuin oikeusministeriöstä. En silti voi olla huomauttamatta, että sananvapauden rajan vetäminen toisten subjektiivisiin tunteisiin johtaa väistämättä sananvapauden kuolemaan.</p><p>Tuollaista periaatetta noudattamalla syntyy nopeasti yhteiskunta, jossa sinun oikeutesi loppuvat siihen, mistä minun tunteeni alkavat. Esimerkkejä tällaisen ajattelun seurauksista voi katsoa vaikka vasemmistoretoriikasta, jonka mukaan rikkaalla ei ole moraalista oikeutta antaa köyhälle neuvoja rahankäyttöön. Tai vaikkapa feministisestä retoriikasta, jonka mukaan valkoisen tulee vaieta etnisten vähemmistöjen edessä, miehillä ei ole oikeutta kritisoida naisia koskevia teemoja, eikä heteroilla ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä kaikki seksuaalivähemmistöjen edustajien jutut absoluuttisena totuutena.</p><p>Hälytyskellojen tulisi soida kaikilla kansalaisilla aina, kun poliittinen eliitti alkaa vakuutella olevansa huolissaan vihapuheesta, koska hyvääkin tarkoittavat sananvapauden rajoitukset tuppaavat yleensä pönkittämään vallanpitäjän asemaa opposition ja kansalaisten oikeuksien kustannuksella. Näin on käynyt kaikissa maailmanhistorian diktatuureissa ja totalitaristisissa valtioissa, tuoreimpana esimerkkinä Venezuelassa, missä vihapuheeseen vedoten koko mediakenttä on korruptoitunut ja alistettu valtiojohdon kritiikittömäksi tiedotuskanavaksi. Vapaissa demokratioissa tulee siis lähtökohtaisesti suhtautua epäillen kaikkiin yrityksiin kahlita sananvapautta.</p><p>Ihmisten täytyy ymmärtää, että vaikka vallanpitäjät vaikuttaisivat kuinka laupeilta ja oikeamielisiltä nyt, voi tilanne olla parin vuoden päästä aivan toinen. Jokainen vasemmistolainen voi kuvitella, mitä vihapuhe tarkoittaisi pelkäämiensä Perussuomalaisten enemmistönä hallitsemassa Suomessa? Kokoomuksen ministerit voivat tykönään pohtia, mitä vihapuhe tarkoittaisi vaikkapa Vihreiden ja Vasemmistoliiton ottaessa suitset käsiinsä?</p><p>Jos me nyt alistumme tinkimään vapauksistamme jonkin politikoinnin välineenä käytetyn höpönlöpö-termin takia, niin korruptoituneen vallanpitäjän kiristäessä otettaan vallankahvasta niitä vapauksia ei enää saa takaisin ilman verenvuodatusta. Jos joku on eri mieltä, niin osoittakaa minulle maailmanhistoriasta maa, jonka epäoikeudenmukainen vallanpitäjä on yhtäkkiä kokenut valaistuksen ja luopunut vallastaan suosiolla?</p><p>Tuntuu, että Kokoomuksen ministeriryhmä ampuu nyt piiput kuumina pimeään. Ratkaisuja on keksitty valtava määrä laidasta laitaan, itse ongelma vain tuntuu olevan vielä vaalihumun peitossa.&nbsp;</p><p>Miksi ihmeessä Kokoomus yrittää valmistautua vaaleihin kosiskelemalla vasemmistopuolueiden kannattajia heidän keksimien mukaongelmien ympärillä hääräilemällä? Kaikki höpötykset vihapuheen kitkemisestä pitää asettaa oikeaan kontekstiinsa totalitarististen vallanpitäjien työkaluna ja jättää ne omaan arvoonsa. Vaaleihin on kahdeksan kuukautta aikaa ja mielestäni Kokoomuksen pitää viimeistään nyt nousta julkisen keskustelun soihdunkantajaksi, joka johdattaa poliitikot keskittymään tiukasti talouteen, energiapolitiikkaan, ympäristöön, turvallisuuspolitiikkaan, yrittäjyyteen, työnteon kannustimiin ja muihin aidosti tärkeisiin markkina- ja arvoliberaaleihin politiikan teemoihin.</p><p><a href="https://www.kokoomus.fi/petteri-orpon-puhe-ministeriryhman-kesakokouksessa-joensuussa/" title="https://www.kokoomus.fi/petteri-orpon-puhe-ministeriryhman-kesakokouksessa-joensuussa/">https://www.kokoomus.fi/petteri-orpon-puhe-ministeriryhman-kesakokoukses...</a><br /><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml</a><br /><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2016_vipu-raportti_158_s.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y" title="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2016_vipu-raportti_158_s.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2...</a><br /><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1410869/4024872/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf/9091cbbf-6dd9-4d8a-b337-01be26de818a/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf.pdf" title="https://valtioneuvosto.fi/documents/1410869/4024872/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf/9091cbbf-6dd9-4d8a-b337-01be26de818a/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf.pdf">https://valtioneuvosto.fi/documents/1410869/4024872/Turvallisuuden+yhden...</a><br /><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml</a><br /><a href="https://home.kpmg.com/fi/fi/home/tietoa-kpmgsta/kpmg-yrityksena.html" title="https://home.kpmg.com/fi/fi/home/tietoa-kpmgsta/kpmg-yrityksena.html">https://home.kpmg.com/fi/fi/home/tietoa-kpmgsta/kpmg-yrityksena.html</a><br /><a href="http://wom.fi/" title="http://wom.fi/">http://wom.fi/</a><br /><a href="http://www.tasaarvo100.fi/" title="http://www.tasaarvo100.fi/">http://www.tasaarvo100.fi/</a><br />https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Na4rbTlQt6U?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/Na4rbTlQt6U?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object><br />https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/UB1Pqo6xTy4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/UB1Pqo6xTy4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object><br /><a href="https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/" title="https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/">https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/</a><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10339426" title="https://yle.fi/uutiset/3-10339426">https://yle.fi/uutiset/3-10339426</a><br /><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201136633_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201136633_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201136633_pi.shtml</a><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9699018" title="https://yle.fi/uutiset/3-9699018">https://yle.fi/uutiset/3-9699018</a><br /><a href="https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/saksa-kyllastyi-vihapuheeseen-uusi-laki-maaraa-jopa-50-miljoonan-euron-sakot-rasistisesta-some-kommentista-200436829/" title="https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/saksa-kyllastyi-vihapuheeseen-uusi-laki-maaraa-jopa-50-miljoonan-euron-sakot-rasistisesta-some-kommentista-200436829/">https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/saksa-kyllastyi-vihapuheeseen-uusi-lak...</a><br /><a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801072200651916_ul.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801072200651916_ul.shtml">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801072200651916_ul.shtml</a><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Streisandin_ilmi%C3%B6" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Streisandin_ilmi%C3%B6">https://fi.wikipedia.org/wiki/Streisandin_ilmi%C3%B6</a><br /><a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-08/venezuela-passes-anti-hate-law-threatening-media-censorship" title="https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-08/venezuela-passes-anti-hate-law-threatening-media-censorship">https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-08/venezuela-passes-anti...</a><br /><a href="https://www.reuters.com/article/us-venezuela-politics/venezuelas-socialist-run-truth-commission-to-investigate-opposition-idUSKCN1AW2A1" title="https://www.reuters.com/article/us-venezuela-politics/venezuelas-socialist-run-truth-commission-to-investigate-opposition-idUSKCN1AW2A1">https://www.reuters.com/article/us-venezuela-politics/venezuelas-sociali...</a><br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Censorship_in_Venezuela" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Censorship_in_Venezuela">https://en.wikipedia.org/wiki/Censorship_in_Venezuela</a><br /><a href="https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/" title="https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/">https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=wUKjoy1RjFs

Kokoomuksen ministeriryhmä on kesäkokouskiertueellaan, jolta sopii vaalivuodesta johtuen odottaa paljon. Paljon on näkynyt hyvääkin, mutta mikään ei olisi voinut vetää mattoa Kokoomus-aatteen alta, niin kuin isolla metelillä julkaistu lista tavoitteista vihapuheen kitkemiseksi. Iltalehden haastattelussa Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli vihapuhe-työryhmän tarvetta sillä, että “tutkimuksen mukaan vihapuhe ja nettikiusaaminen heikentävät eniten suomalaisten turvallisuudentunnetta”. Toivoisin todella, että poliitikot alkaisivat lukemaan siteeraamiaan papereita, eivätkä vain poimisi omaa agendaansa tukevia rusinoita pullasta, sillä ainoa moiseen tulokseen päätyvä paperi vaikuttaisi olevan konsulttiyhtiö KPMG:n sekä tasa-arvosuunnitelmien laadinnalla rahansa tekevän konsulttiyhtiö World of Managementin selvitys. 

Ja selvitykseksi sitä pitääkin kutsua, koska se ei millään kriteerillä täytä edes alkeellisimpia tutkimukselle asetettuja vaatimuksia. Aineisto perustuu 53:n ihmisen vastaukseen ja kolmenkymmenen käsin valitun järjestöaktiivin haastatteluun. Ei ole ensimmäistäkään syytä siteerata tämän kyselyn tulosta tavalla, jolla poliitikot oikealta vasemmalle ovat viime aikoina tehneet.

Oivana kuriositeettina mainittakoon, että kyseinen selvitys on osa Suomi 100-juhlavuoden “100 tasa-arvotekoa”-projektia, joka perustettiin kanavoimaan rahaa kolmannen sektorin tukityöllistettäville hömppäorganisaatioille. Olen näitä menetettyjä miljoonia käsitellyt jo parilla aikaisemmalla videolla, joten siitä ei sen enempää.

Oikeusministeri Antti Häkkänen totesi Iltalehden haastattelussa, että  vihapuhe-työryhmän tarkoituksena on mm. pureutua pohtimaan sananvapauden juridisia rajoja sekä pohtia termin “vihapuhe” sisältöä, koska tällä hetkellä siitä ei ole vakiintunutta määrittelyä. Nämä tavoitteet eivät sinällään vielä ole tuomittavia, vaikka sananvapautta rakastavan kansalaisen hämähäkkivaisto jo varoitteleekin. Mutta kun soppaan heittää mukaan ministeriryhmämme laatiman kolmentoista kohdan toimenpidelistan, niin aivan hiljaa ollessa voi jo kuulla rautasaappaiden kopseen.

Iso osa listatuista tavoitteista on retorisesti samalla tasolla kuin mihin SDP:n vero-ohjelmissa, Vasemmistoliiton maahanmuuttopolitiikassa tai Vihreiden ympäristöpoliittisissa kannanotoissa on totuttu: Konkretia on korvattu analyysiköyhällä hutulla, joka ei tarkoita mitään. 

Mutta otetaan ne hyvät asiat, tai ainakin positiiviset vivahteet, ensin. Kohdassa kymmenen puhutaan opiskelijoille tarjottavista vaihto-opiskelumahdollisuuksista ja kansainvälistymisjaksoista. Globalisoituvassa maailmassa se on lähes varauksettomasti etu, joka suomalaisille nuorille on hyvä suoda, matkailu kun tunnetusti avartaa. Tällainen koulutuspoliittinen linjaus on hyvä, vaikka konkretia ehdotuksen taustalla jää muuten olemattomaksi.

Kohdasta kuusi löytyy lause “Jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeää opettaa, mikä on sähköisessä maailmassa hyväksyttävää, toista ihmistä kunnioittavaa käytöstä”. Kyllä, tällaista kasvatuksellista työtä pitää ehdottomasti tehdä niin kodeissa kuin julkisen keskustelun kauttakin. Vetää kuitenkin mielen mustaksi, kun julkisen sektorin koosta ja yksilön vastuusta paljon puhuva puolueemme tekee selväksi, ettei kasvatusvastuuta olla vaatimassa lasten vanhemmilta, vaan oppilaitoksilta ja viranomaisilta.

Kohdassa kahdeksan puhutaan lasten lukutaidosta ja kriittisestä ajattelusta siinä, missä kohdassa yhdeksän jokaisen suomalaisen monipuolisesta ja kriittisestä medialukutaidosta. Nämä taidot ovat tietysti tärkeitä ja tarpeellisia, mutta eikö niitä opeteta jo nyt peruskouluissa? Muutenkin tuntuu lähinnä irvokkaalta vitsiltä, että jakovarapuheista äänekkäästi varoitteleva puolueemme ehdottaa seitsemän miljoonan euron määrärahaa aikuisten “digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseen”. Miksi juuri seitsemän, eikä vaikka seitsemäntoista? Tai kaksi? No, ainakin ne korkeakoulujen orientaatiojaksoilta tutut tietokoneajokorttibisneksen konsultit hierovat jo karvaisia käsiään, kun taas joku kaataa ilmaista massia ovista ja ikkunoista.

Mutta sitten ne huonot, ja niitä ikävä kyllä piisaa. Kohdassa yksi puhutaan verkkopalveluiden velvoittamisesta valeprofiilien poistamiseen, mikä herättää heti kysymyksen, miten valeprofiili määritellään ja miksi ne halutaan kitkeä? Toisen henkilön nimellä ja naamalla esiintyminen täyttänee jo nyt kunnianloukkausen tunnusmerkit, mutta jos tarkoitus on lakkauttaa viime aikoina puhuttaneet sosiaalisen median parodiatilit, aletaan olla jo heikoilla jäillä. Ja ihan siltä varalta, että joku kiilusilmä ajatteli puuttua netinkäyttäjien anonymiteettiin, niin muistuttaisin, että anonymiteettiä tarvitaan yleensä eniten niissä valtioissa, joissa se on kiellettyä. Valeprofiilin taakse kätkeytyminen on monissa totalitaristisissa valtioissa ainoa keino kritisoida vallanpitäjiä ja jakaa luotettavaa tietoa julkisesti. Katsokaa vaikka Venezuelaa, joka juuri yritti sensuroida Ylen Venezuelan ongelmia käsittelevän Ulkolinja-dokumentin.

Neloskohdassa lähdetään sitten jo aivan laukalle viittaamalla Saksassa käytössä olevan lainsäädännön soveltamista Suomeen. Kyseinen laki velvoittaa verkkopalvelun ylläpitäjän poistamaan vihapuheeksi luokiteltavan sisällön palvelustaan. Ehdotus palauttaa keskustelun jälleen lähtöruutuun, kun termiä “vihapuhe” ei ole edelleenkään määritelty. On myös ristiriitaista oikeusministeri Häkkäseltä vannoa, ettei vihapuhetta tulla kriminalisoimaan. Jos verkkopalveluiden tarjoajat pakotetaan sanktioiden uhalla poistamaan viestejä palvelustaan, niin kyseessä on, de facto, vihapuheen kriminalisointi. 

Muutenkin, Saksan mallin ennalta nähdyt ongelmat ovat jo toteutuneet: Lainvalvojan rooli on ulkoistettu verkkopalveluiden ylläpitäjille, jotka sakkotuomioiden pelossa kaventavat sananvapautta tiukalla ennakkosensuurilla. Tässä mielessä Saksa on lähempänä synkkää historiaansa kuin koskaan sotien jälkeen, enkä suostu uskomaan, että Suomessa yksikään puolue haluaa harkita asiaa tämän pidemmälle. Varsinkin Kokoomuksen pitäisi ymmärtää vastustaa ankarasti tällaisia aloitteita, ei tehdä niitä itse.

Listalla esitellään myös täysin käsittämätön vaatimus, jonka mukaan luvatta nettiin ladattujen kuvien tulisi olla helpommin poistettavissa. Kenelle tällainen ukaasi mahdollisesti aiotaan toimittaa ja miten? “Hei, se on Kokoomus täällä terve, onko Interneteillä? Joo, me haluttais yhdet kuvat pois globaalista tietoverkosta, niin otattehan nyt saman tien ne veke sieltä?”. Moista tavoitetta ei olla saavutettu edes kommunistisessa Kiinassa, toivottavasti sitä ei saavuteta Suomessakaan, ainakaan Kokoomuksen johdolla.

Muistuttaisin ministeriryhmäämme myös Streisandin ilmiöstä, jonka mukaan yritykset poistaa materiaalia netistä johtaa sensuurin kohteen räjähdysmäisesti kasvavaan julkisuuteen. Streisandin ilmiö vieläpä todistettavasti toimii paljon paremmin kuin mikään yritys sensuroida nettiä. Viittaan tässä kohtaa jälleen Venezuelaan ja Ylen Ulkolinja-dokumenttiin.

Listalle jää vielä pitkä liuta asioita, joista kaikista Orwellimaisimmille klassikoille on annettava kunniamaininnat. Kohdassa kaksi puhutaan turvallisuusviranomaisten valtaoikeuksien laajentamisesta. Kolmoskohdassa ehdotetaan pakollista päätoimittajaa “sähköisille alustoille”. Kohdassa seitsemän ehdotetaan kännykkä-aplikaatiota some-loukkauksien raportoimiseksi sekä viranomaisvalvonnan kohdistamista heihin, jotka ovat kirjoitelleet rumia nettiin. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, kohdassa yksitoista puppugeneraattorista täräytetään ulos lause, josta vasemmistopuolueiden puoluetoimistoilla ollaan varmasti kateudesta punavihreinä: “Kaiken valtion rahoittamassa toiminnassa tulee sitoutua vihapuheen ja rasismin vastustamiseen sekä monikulttuurisuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen”. Ihanko kaikessa, koko reilun 50 miljardin vuotuisen kulutuksen osalta? Ja siitä huolimatta, ettemme edelleenkään tiedä, mitä vihapuhe tarkoittaa? 

Ehkäpä kaikista suurin yllätys oli oikeusministeri Häkkäsen Iltalehdelle antama lausunto, jonka mukaan sananvapaus ei suojaa loukkaavaa toimintaa. En olisi yllättynyt kuullessani tällaista opiskelija- tai vasemmistopoliitikkojen suusta, mutta mutten voi uskoa, että selkeän perusteltua linjaa tähän asti vetänyt Häkkänen olisi aivan oikeasti tätä mieltä. Koska tunnen Häkkäsen politiikkaa jonkin verran ja tiedän hänen yleensä osoittavan erittäin hyvää harkintakykyä ajamissaan hankkeissa, epäilen, että tämän vihapuhe-hankkeen puuhamiehet ja -naiset löytyvät jostain aivan muualta kuin oikeusministeriöstä. En silti voi olla huomauttamatta, että sananvapauden rajan vetäminen toisten subjektiivisiin tunteisiin johtaa väistämättä sananvapauden kuolemaan.

Tuollaista periaatetta noudattamalla syntyy nopeasti yhteiskunta, jossa sinun oikeutesi loppuvat siihen, mistä minun tunteeni alkavat. Esimerkkejä tällaisen ajattelun seurauksista voi katsoa vaikka vasemmistoretoriikasta, jonka mukaan rikkaalla ei ole moraalista oikeutta antaa köyhälle neuvoja rahankäyttöön. Tai vaikkapa feministisestä retoriikasta, jonka mukaan valkoisen tulee vaieta etnisten vähemmistöjen edessä, miehillä ei ole oikeutta kritisoida naisia koskevia teemoja, eikä heteroilla ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä kaikki seksuaalivähemmistöjen edustajien jutut absoluuttisena totuutena.

Hälytyskellojen tulisi soida kaikilla kansalaisilla aina, kun poliittinen eliitti alkaa vakuutella olevansa huolissaan vihapuheesta, koska hyvääkin tarkoittavat sananvapauden rajoitukset tuppaavat yleensä pönkittämään vallanpitäjän asemaa opposition ja kansalaisten oikeuksien kustannuksella. Näin on käynyt kaikissa maailmanhistorian diktatuureissa ja totalitaristisissa valtioissa, tuoreimpana esimerkkinä Venezuelassa, missä vihapuheeseen vedoten koko mediakenttä on korruptoitunut ja alistettu valtiojohdon kritiikittömäksi tiedotuskanavaksi. Vapaissa demokratioissa tulee siis lähtökohtaisesti suhtautua epäillen kaikkiin yrityksiin kahlita sananvapautta.

Ihmisten täytyy ymmärtää, että vaikka vallanpitäjät vaikuttaisivat kuinka laupeilta ja oikeamielisiltä nyt, voi tilanne olla parin vuoden päästä aivan toinen. Jokainen vasemmistolainen voi kuvitella, mitä vihapuhe tarkoittaisi pelkäämiensä Perussuomalaisten enemmistönä hallitsemassa Suomessa? Kokoomuksen ministerit voivat tykönään pohtia, mitä vihapuhe tarkoittaisi vaikkapa Vihreiden ja Vasemmistoliiton ottaessa suitset käsiinsä?

Jos me nyt alistumme tinkimään vapauksistamme jonkin politikoinnin välineenä käytetyn höpönlöpö-termin takia, niin korruptoituneen vallanpitäjän kiristäessä otettaan vallankahvasta niitä vapauksia ei enää saa takaisin ilman verenvuodatusta. Jos joku on eri mieltä, niin osoittakaa minulle maailmanhistoriasta maa, jonka epäoikeudenmukainen vallanpitäjä on yhtäkkiä kokenut valaistuksen ja luopunut vallastaan suosiolla?

Tuntuu, että Kokoomuksen ministeriryhmä ampuu nyt piiput kuumina pimeään. Ratkaisuja on keksitty valtava määrä laidasta laitaan, itse ongelma vain tuntuu olevan vielä vaalihumun peitossa. 

Miksi ihmeessä Kokoomus yrittää valmistautua vaaleihin kosiskelemalla vasemmistopuolueiden kannattajia heidän keksimien mukaongelmien ympärillä hääräilemällä? Kaikki höpötykset vihapuheen kitkemisestä pitää asettaa oikeaan kontekstiinsa totalitarististen vallanpitäjien työkaluna ja jättää ne omaan arvoonsa. Vaaleihin on kahdeksan kuukautta aikaa ja mielestäni Kokoomuksen pitää viimeistään nyt nousta julkisen keskustelun soihdunkantajaksi, joka johdattaa poliitikot keskittymään tiukasti talouteen, energiapolitiikkaan, ympäristöön, turvallisuuspolitiikkaan, yrittäjyyteen, työnteon kannustimiin ja muihin aidosti tärkeisiin markkina- ja arvoliberaaleihin politiikan teemoihin.

https://www.kokoomus.fi/petteri-orpon-puhe-ministeriryhman-kesakokouksessa-joensuussa/
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2016_vipu-raportti_158_s.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://valtioneuvosto.fi/documents/1410869/4024872/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf/9091cbbf-6dd9-4d8a-b337-01be26de818a/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf.pdf
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml
https://home.kpmg.com/fi/fi/home/tietoa-kpmgsta/kpmg-yrityksena.html
http://wom.fi/
http://www.tasaarvo100.fi/
https://www.youtube.com/watch?v=Na4rbTlQt6U
https://www.youtube.com/watch?v=UB1Pqo6xTy4
https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/
https://yle.fi/uutiset/3-10339426
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201136633_pi.shtml
https://yle.fi/uutiset/3-9699018
https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/saksa-kyllastyi-vihapuheeseen-uusi-laki-maaraa-jopa-50-miljoonan-euron-sakot-rasistisesta-some-kommentista-200436829/
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801072200651916_ul.shtml
https://fi.wikipedia.org/wiki/Streisandin_ilmi%C3%B6
https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-08/venezuela-passes-anti-hate-law-threatening-media-censorship
https://www.reuters.com/article/us-venezuela-politics/venezuelas-socialist-run-truth-commission-to-investigate-opposition-idUSKCN1AW2A1
https://en.wikipedia.org/wiki/Censorship_in_Venezuela
https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/

]]>
21 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260086-kokoomus-akkia-pois-vihapuheen-harhapoluilta#comments Aate Kokoomus lainsäädäntö Sananvapaus Vihapuhe Tue, 28 Aug 2018 05:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260086-kokoomus-akkia-pois-vihapuheen-harhapoluilta
Kokoomuksen vaalirattaat http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259569-kokoomuksen-vaalirattaat <p>Kokoomuksen puheenjohtajan <strong>Petteri Orpon</strong> ja muun kokoomusjohdon päinvastaisista <a href="https://www.verkkouutiset.fi/vaalibudjetti-sana-ei-kuulu-sanavarastoon/">väitteistä</a> huolimatta jokaiselle politiikkaa seuraavalle on selvää, että kokoomus on lähtenyt ajamaan itseään vaaliasentoon. Kokoomuksen strategit ovat selkeästi omaksumassa tällä hallituskaudella vihreille ja demareille leimallista populismia, jossa yritetään luvata kaikkea vähän kaikille ja kokoomuksen vaaliorganisaatio kirjoitteleekin tällä hetkellä vekseleitä, joita se ei kykene koskaan lunastamaan.</p><p>Petteri Orpon <a href="https://www.kokoomus.fi/petteri-orpon-puhe-ministeriryhman-kesakokouksessa-joensuussa/">puhe</a> kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Joensuussa viime maanantaina oli poliittisen pötypuheen taidonnäyte. Sen suurin ansio oli, että rivien välistä saattoi lukea kokoomuksen pyrkivän jatkamaan maaseudun kurittamista ja keskittämispolitiikkaansa, jota se pyrki erityisen vahvasti toteuttamaan <strong>Jyrki Kataisen</strong> hallituksessa. Tuolloin pää jäi vetävän käteen, mutta äänestäjien on hyvä muistaa, että vapaavuorilaisuus on kokoomuksen kovan politiikan ytimessä edelleen. <strong>Henna Virkkusen</strong> keskittävä kuntauudistuskin on kokoomuksen pöytälaatikossa odottamassa toteuttamista heti, kun sopiva tilaisuus vain koittaa. Kokoomus ei todellisuudessa tule tarjoamaan vahvimman oman eturyhmänsä, kaupunkien varakkaimman väestönosan, ulkopuolisille mitään hyvää.</p><p>Orpon puheessa todettiin muun muassa selkeästi, että kokoomus kannattaa kaupungistumista. Jos kaupungistuminen ei ole ilmiönä mielipidekysymys, kuten ei olekaan, niin miksi erityisesti kannattaa sitä? Orpon puheessa ihmiset jaettiin kuitenkin selkeästi kahteen eri kastiin postinumeron perusteella. Kaikki investointilupaukset koskivat suuria kaupunkiseutuja ja valtion haluttiin solmivan sopimuksia niiden kanssa. Asiaa yritettiin toki pehmentää toteamalla, että kokoomus haluaa samalla tukea koko maan elinvoimaa ja palveluita, mutta miten voi tehdä kaupungistavaa politiikkaa, jos aikoo samaan aikaan tukea koko maan elinvoimaa? Yhtälö on mahdoton. On valittava tehdäänkö alueellisen tasapainon politiikka vai kylmää keskittämispolitiikkaa. Kokoomuksen linja tässä on selvä: se haluaa suosia suurimpia kaupunkeja muun Suomen kustannuksella.</p><p>Esimakua tästä linjasta on saatu tälläkin hallituskaudella, kun kokoomuslaiset sisäministerit ovat sallineet poliisipalveluiden keskittymisen. On aivan sama vaikka silloinen sisäministeri <strong>Paula Risikko</strong> vakuuttaisi tuhanteen kertaan, että Enontekiön poliisipalveluista huolehditaan, kun kunnassa ei tosiasiassa ole poliiseja. Helsinkiläisen on saatava poliisi paikalle 5 minuutissa, mutta lappilainen saa kokoomuksen mielestä odotella aivan rauhassa tuntejakin. Kaupungistumisen tukemiseen ei ole kokoomuksen puoluetoimistolla keksitty vielä muita keinoja, kuin erityisen harvaan asuttujen ja syrjäisten seutujen peruspalveluiden pakkorapauttaminen. Siinä on kokoomuksen alueellisen politiikan kova ydin, joka on puettu kauniiden sanojen kaapuun.</p><p>Eikä siinä mitään, saahan niitä erilaisia poliittisia ideologioita olla ja kyllä pakkokaupungistajillekin on oltava puolueensa. Kokoomuksen kannattaisi vain sanoa se äänestäjien kuluttajansuojan takia suoraan. Aivan samoin kuin vihreiden olisi hyvä suoraan tunnustaa, että puolueen päätavoite on luonnon museointi ja ihmisten siirtäminen sen avulla kaupunkeihin. Kokoomuksella ja vihreillä onkin tulevissa eduskuntavaaleissa yhteiset tavoitteet ja vain keinovalikoimat poikkeavat toisistaan. Tästä syystä on erityisen mielenkiintoista nähdä, millaiseksi näiden kahden puolueen kamppailu pääkaupunkiseudulla muodostuu. Siihen saumaan on myös hyvä lyödä kunnon maalaisliittolainen kiila. Tai parikin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja muun kokoomusjohdon päinvastaisista väitteistä huolimatta jokaiselle politiikkaa seuraavalle on selvää, että kokoomus on lähtenyt ajamaan itseään vaaliasentoon. Kokoomuksen strategit ovat selkeästi omaksumassa tällä hallituskaudella vihreille ja demareille leimallista populismia, jossa yritetään luvata kaikkea vähän kaikille ja kokoomuksen vaaliorganisaatio kirjoitteleekin tällä hetkellä vekseleitä, joita se ei kykene koskaan lunastamaan.

Petteri Orpon puhe kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Joensuussa viime maanantaina oli poliittisen pötypuheen taidonnäyte. Sen suurin ansio oli, että rivien välistä saattoi lukea kokoomuksen pyrkivän jatkamaan maaseudun kurittamista ja keskittämispolitiikkaansa, jota se pyrki erityisen vahvasti toteuttamaan Jyrki Kataisen hallituksessa. Tuolloin pää jäi vetävän käteen, mutta äänestäjien on hyvä muistaa, että vapaavuorilaisuus on kokoomuksen kovan politiikan ytimessä edelleen. Henna Virkkusen keskittävä kuntauudistuskin on kokoomuksen pöytälaatikossa odottamassa toteuttamista heti, kun sopiva tilaisuus vain koittaa. Kokoomus ei todellisuudessa tule tarjoamaan vahvimman oman eturyhmänsä, kaupunkien varakkaimman väestönosan, ulkopuolisille mitään hyvää.

Orpon puheessa todettiin muun muassa selkeästi, että kokoomus kannattaa kaupungistumista. Jos kaupungistuminen ei ole ilmiönä mielipidekysymys, kuten ei olekaan, niin miksi erityisesti kannattaa sitä? Orpon puheessa ihmiset jaettiin kuitenkin selkeästi kahteen eri kastiin postinumeron perusteella. Kaikki investointilupaukset koskivat suuria kaupunkiseutuja ja valtion haluttiin solmivan sopimuksia niiden kanssa. Asiaa yritettiin toki pehmentää toteamalla, että kokoomus haluaa samalla tukea koko maan elinvoimaa ja palveluita, mutta miten voi tehdä kaupungistavaa politiikkaa, jos aikoo samaan aikaan tukea koko maan elinvoimaa? Yhtälö on mahdoton. On valittava tehdäänkö alueellisen tasapainon politiikka vai kylmää keskittämispolitiikkaa. Kokoomuksen linja tässä on selvä: se haluaa suosia suurimpia kaupunkeja muun Suomen kustannuksella.

Esimakua tästä linjasta on saatu tälläkin hallituskaudella, kun kokoomuslaiset sisäministerit ovat sallineet poliisipalveluiden keskittymisen. On aivan sama vaikka silloinen sisäministeri Paula Risikko vakuuttaisi tuhanteen kertaan, että Enontekiön poliisipalveluista huolehditaan, kun kunnassa ei tosiasiassa ole poliiseja. Helsinkiläisen on saatava poliisi paikalle 5 minuutissa, mutta lappilainen saa kokoomuksen mielestä odotella aivan rauhassa tuntejakin. Kaupungistumisen tukemiseen ei ole kokoomuksen puoluetoimistolla keksitty vielä muita keinoja, kuin erityisen harvaan asuttujen ja syrjäisten seutujen peruspalveluiden pakkorapauttaminen. Siinä on kokoomuksen alueellisen politiikan kova ydin, joka on puettu kauniiden sanojen kaapuun.

Eikä siinä mitään, saahan niitä erilaisia poliittisia ideologioita olla ja kyllä pakkokaupungistajillekin on oltava puolueensa. Kokoomuksen kannattaisi vain sanoa se äänestäjien kuluttajansuojan takia suoraan. Aivan samoin kuin vihreiden olisi hyvä suoraan tunnustaa, että puolueen päätavoite on luonnon museointi ja ihmisten siirtäminen sen avulla kaupunkeihin. Kokoomuksella ja vihreillä onkin tulevissa eduskuntavaaleissa yhteiset tavoitteet ja vain keinovalikoimat poikkeavat toisistaan. Tästä syystä on erityisen mielenkiintoista nähdä, millaiseksi näiden kahden puolueen kamppailu pääkaupunkiseudulla muodostuu. Siihen saumaan on myös hyvä lyödä kunnon maalaisliittolainen kiila. Tai parikin.

]]>
0 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259569-kokoomuksen-vaalirattaat#comments Eduskuntavaali 2019 Eduskuntavaalit Kokoomus Petteri Orpo Thu, 16 Aug 2018 12:09:08 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259569-kokoomuksen-vaalirattaat
Ympäripyöreiden lausuntojen mestari Orpo http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259435-ymparipyoreiden-lausuntojen-mestari-orpo <p>Jos oli Alexander Stubb joskus liian kärkäs lausunnoissaan ja persoona ärsytti monia, niin Petteri Orpo on sitten heilauttanut Kokoomuksen johtajuuden toiseen laitaan. Ympäripyöreillä ja väistelevillä lausunnoillaan hän useimmiten väistää kysymykset kokonaan. Lisäksi en tiedä keksiikö hän näitä hokemiaan itse vai tulevatko ne puoluetoimistosta, mutta ne alkavat ainakin allekirjoittanutta tympiä.</p><p><strong>Jatkuvaa ympäripyöreää kiertelyä</strong></p><p>Katsoin Orpon lausumat Soinin casesta Iltalehdestä ja mietin mitä jäi käteen:</p><p>&quot;<em>Valtiovarainministeri toteaa, että ministereillä on toki oikeus henkilökohtaisiin mielipiteisiin, mutta rajanvetoa pitää miettiä.</em></p><p><em>- Kuten nähdään, keskustelua syntyy aika herkästi.</em></p><p><em>Ulkoministeri Soini on tuonut ilmi kritiikkiä herättäneitä aborttinäkemyksiään useammin kuin kerran.</em></p><p><em>Onko ulkoministeri ylittänyt jonkinlaisen rajan?</em></p><p><em>- Ainakin hän on saanut kovan keskustelun aikaan, se varmaan kertoo jotain. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin, mutta jokaisen pitää erityisen tarkkaan miettiä missä raja menee, ministeri toistaa.</em></p><p><em>- Ulkoministerillä on ulkoministerin hattu päässä. Hänen täytyy tarkkaan harkita.&quot;</em></p><p>Diibadaaba ja liirumlaarum eikä lainkaan selkeää vastausta vaan pelkkää kiertelyä. Muidenkin kohujen osalta hän on käyttänyt samaa taktiikkaa ja antanut kahden muun triosta hoitaa selkeämmät kannanotot. Toki tässähän tapauksessa niitä ei saatu heiltäkään.</p><p><strong>Niinistön jalanjäljissä valtionvarainministerin paikalta ponnistaen</strong></p><p>Orpo vaikuttaa pyrkivän kulkemaan Niinistön jalanjäljissä, mihin sama positio valtionvarainministerinä antaa hyvän mahdollisuuden. Se mahdollistaa jonkinlaisen sivussapysymisen merkittävistä polittisesta keskustelusta ja tällöin Orpo voi vain näyttäytyä vastuullisena valtion rahakirstujen valvojana. Itse uskon tämän olevan yksi suuri syy siihen, miksi Kokoomuksen kannatus on säilynyt verrattuna kahteen muuhun.</p><p><strong>Sloganeita hokien eteenpäin</strong></p><p>Jakovaraa ei ole, tarvitsemme nopeavaikutteisia työllisyystoimia, työllisyys sitä ja työllisyys tätä...</p><p>Näitä hän käyttää haastattelusta toiseen ja niiden lukeminenkin tuntuu usein saman toistolta vailla mitään uutta ajatusta. Hieman samoin toimi Sanni Grahn-Laasonen ensimmäisen vuoden päätöksiä perustellessaan, jokaikinen puheenvuoro esimerkiksi eduskunnassa alkoi lähes sanatarkasti samalla sepustuksella siitä, kuinka kaikki tietävät meidän olevan vaikeassa tilanteessa - lopulta kysymyskin jäi useimmiten vastaamatta.</p><p>Jos osa ministereistä puhuu sivu suunsa ja joutuu selittelemään, niin onko parempi vaihtoehto tämä Orpon ratkaisu ettei oikeastaan sano mitään? Kannatuksen perusteella näin vaikuttaa olevan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos oli Alexander Stubb joskus liian kärkäs lausunnoissaan ja persoona ärsytti monia, niin Petteri Orpo on sitten heilauttanut Kokoomuksen johtajuuden toiseen laitaan. Ympäripyöreillä ja väistelevillä lausunnoillaan hän useimmiten väistää kysymykset kokonaan. Lisäksi en tiedä keksiikö hän näitä hokemiaan itse vai tulevatko ne puoluetoimistosta, mutta ne alkavat ainakin allekirjoittanutta tympiä.

Jatkuvaa ympäripyöreää kiertelyä

Katsoin Orpon lausumat Soinin casesta Iltalehdestä ja mietin mitä jäi käteen:

"Valtiovarainministeri toteaa, että ministereillä on toki oikeus henkilökohtaisiin mielipiteisiin, mutta rajanvetoa pitää miettiä.

- Kuten nähdään, keskustelua syntyy aika herkästi.

Ulkoministeri Soini on tuonut ilmi kritiikkiä herättäneitä aborttinäkemyksiään useammin kuin kerran.

Onko ulkoministeri ylittänyt jonkinlaisen rajan?

- Ainakin hän on saanut kovan keskustelun aikaan, se varmaan kertoo jotain. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin, mutta jokaisen pitää erityisen tarkkaan miettiä missä raja menee, ministeri toistaa.

- Ulkoministerillä on ulkoministerin hattu päässä. Hänen täytyy tarkkaan harkita."

Diibadaaba ja liirumlaarum eikä lainkaan selkeää vastausta vaan pelkkää kiertelyä. Muidenkin kohujen osalta hän on käyttänyt samaa taktiikkaa ja antanut kahden muun triosta hoitaa selkeämmät kannanotot. Toki tässähän tapauksessa niitä ei saatu heiltäkään.

Niinistön jalanjäljissä valtionvarainministerin paikalta ponnistaen

Orpo vaikuttaa pyrkivän kulkemaan Niinistön jalanjäljissä, mihin sama positio valtionvarainministerinä antaa hyvän mahdollisuuden. Se mahdollistaa jonkinlaisen sivussapysymisen merkittävistä polittisesta keskustelusta ja tällöin Orpo voi vain näyttäytyä vastuullisena valtion rahakirstujen valvojana. Itse uskon tämän olevan yksi suuri syy siihen, miksi Kokoomuksen kannatus on säilynyt verrattuna kahteen muuhun.

Sloganeita hokien eteenpäin

Jakovaraa ei ole, tarvitsemme nopeavaikutteisia työllisyystoimia, työllisyys sitä ja työllisyys tätä...

Näitä hän käyttää haastattelusta toiseen ja niiden lukeminenkin tuntuu usein saman toistolta vailla mitään uutta ajatusta. Hieman samoin toimi Sanni Grahn-Laasonen ensimmäisen vuoden päätöksiä perustellessaan, jokaikinen puheenvuoro esimerkiksi eduskunnassa alkoi lähes sanatarkasti samalla sepustuksella siitä, kuinka kaikki tietävät meidän olevan vaikeassa tilanteessa - lopulta kysymyskin jäi useimmiten vastaamatta.

Jos osa ministereistä puhuu sivu suunsa ja joutuu selittelemään, niin onko parempi vaihtoehto tämä Orpon ratkaisu ettei oikeastaan sano mitään? Kannatuksen perusteella näin vaikuttaa olevan.

 

]]>
18 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259435-ymparipyoreiden-lausuntojen-mestari-orpo#comments Aleksander Stubb Juha Sipilän hallitus Kokoomus Petteri Orpo Mon, 13 Aug 2018 13:47:02 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259435-ymparipyoreiden-lausuntojen-mestari-orpo
Kokoomuksen vaalibudjetti http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259305-kokoomuksen-vaalibudjetti <p>Oikeistolaisen politiikan ytimestä löytyy aina jonkinlainen (epä)pyhä kolminaisuus.<br /><br />Yhdessä kulmassa ovat julkisten menojen leikkaukset, jotta palkka- ja (aivan erityisesti) pääomaveroja voidaan alentaa. Toisaalta on valtion omaisuuden yksityistäminen ja kolmanneksi tavallisten ihmisten suojaksi tehtyjen sääntöjen purkaminen.<br /><br /><strong>Juha Sipilän</strong> hallituksella tämä kolmiyhteys on ollut rikkomaton. Lasten ja nuorten tulevaisuudesta se on ottanut massiivisilla koulutuksen ja varhaiskasvatuksen leikkauksilla. Samalla pienimpien sosiaalietuuksien taso on jäädytetty niin, että kaikkein <a href="https://www.soste.fi/media/pdf/tiedotteet/soste_sosiaaliturvaraportti_14022018_valmis.pdf">köyhimmät ovat köyhtyneet</a>.&nbsp;<br /><br />Näin hallitus on voinut keventää verotusta - myös hyvätuloisilla - noin puolentoista miljardin euron verran. Juuri näin luodaan kuuluisaa kestävyysvajetta.<br /><br />Bisneksen tekeminen julkisella omaisuudella taas kulkee koodinimillä &rdquo;tase töihin&rdquo;, raideliikenteen vapauttaminen kilpailulle, sote tai <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/hallitus-valmistelee-tyovoimapalveluiden-avaamista-yrityksille-uudistuksessa-ehka-satojen-miljoonien-bisnes/8772158a-1c5d-3cbe-8a72-c7d94c110307">kasvupalvelu-uudistus</a>.<br /><br />Tähän tarkoitukseen on luotu myös pääministerin oma erikoisrahasto ja omistajaohjauksen musta kassa nimeltä <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/sipilan-kummajainen-25-miljardin-kehitysyhtio-perustettiin-vuonna-2016-toimitusjohtajaa-etsitaan-vasta-nyt/">valtion kehitysyhtiö Vake</a>.<br /><br />Sääntöjen purkamisella taas on luotu edellytykset alkoholihaittojen lisääntymiseen, taksipalveluiden laadun heikkenemiseen sekä palkansaajien työsuhdeturvan murentamiseen.<br /><br />Sipilän hallitukselle sääntelyn keventäminen (&rdquo;norminpurkutalkoot&rdquo;) tarkoittaa ainoastaan yritysten vapauksien lisäämistä. Sitä vastoin työttömien kiusaksi kehitellään jatkuvasti uusia sääntöjä ja pakkoja, joilla heitä holhotaan. Noudattamatta jättämisestä rangaistaan, mutta noudattaminenkin voi johtaa <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255539-opettaja-paljasti-varoittavan-esimerkin-aktiivimallista-luuli-toimineensa-oikein-nyt">mielivaltaisiin lopputuloksiin</a>.<br /><br />Tältä pohjalta lähtee myös valtiovarainministeri <strong>Petteri Orpon</strong> budjettiesitys, vaikka omia, uusia avauksia siinä ei olekaan.<br /><br />Kyseessä on melko puhdasoppinen vaalibudjetti. Kokoomuslaisille se ei välttämättä tarkoita lisää määrärahoja erilaisiin tarkoituksiin. Päinvastoin heille kelpaa, että menokuri on tiukka ja tuloveroja alennetaan. &rdquo;Me emme lupaile turhia. Me teemme vain päätöksiä, jotka ovat ikäviä, mutta välttämättömiä.&rdquo; Ikäviä ne ovat tosin muille kuin heille itselleen.<br /><br />Ministeri Orpo sanoi<a href="https://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/ministries/ministeri-orpon-vuoden-2019-budjettiehdotus---tiedotustilaisuus"> infossaan</a>, että &rdquo;veroaste on ollut yksi hallituksen talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ja nimenomaan sen kokonaisveroasteen laskeminen päätösperusteisesti&rdquo;. Hänen mielestään tästä pitäisi mennä vielä alaspäin.<br /><br />Orpo väittää myös, että &rdquo;kokonaisveroaste on yksi keskeisiä mittareita, jotka kertovat talouden dynamiikasta&rdquo;. Tällaista yhteyttä ei ole.<br /><br />Vaikkapa vain Tanskassa <a href="http://http://www.oecd.org/eco/surveys/Finland-2018-OECD-economic-survey-presentation-finnish.pdf">bruttoveroaste on korkeampi</a>, Ruotsissa suunnilleen sama ja Itävallassa hiukan pienempi. Onko joku kuullut, että Tanska, Ruotsi ja Itävalta olisivat jotenkin erityisen pysähtyneitä ja pahoinvoivia maita, joissa kansat vain huokaavat verovoudin ruoskan alla?<br /><br />Lisäksi pitää katsoa myös <a href="http://http://www.labour.fi/ty/tyblogi/2018/03/05/aika-laittaa-samppanjapullot-ulos-kylmaan/">nettoveroastetta</a>. Se saadaan, kun maksetuista veroista vähennetään se, kuinka paljon niillä maksetaan tulonsiirtoja. Nettoveroasteessa Suomi on samassa sarjassa Viron ja Unkarin &ndash; ei muiden Pohjoismaiden &ndash; kanssa.<br /><br />On oikeistolainen harha, että verot estävät talouden dynamiikkaa ja katoavat jonnekin mustaan aukkoon, pois minulta &rdquo;muille&rdquo;. Suomessa veroilla saa yleensä hyvän vastineen koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, lapsilisien, sosiaaliturvan, teiden, oikeuslaitoksen, poliisin ja ympäristönsuojelun muodossa. Näistä hyötyvät kaikki &ndash; jo ennen kuin on ehtinyt tienata palkallaan ensimmäistäkään euroa.<br /><br />Muuten kokoomuksen vaalibudjetissa hirtehishuumoria edustavat pikkuruiset panostukset varhaiskasvatukseen ja ammattikoulutukseen. Satojen miljoonien leikkauksilla tehtyä tuhoa ei voi paikata 25 miljoonalla. Kun repii toiselta käden irti, laastarista ei ole enää paljon apua.<br /><br />Sama pätee siihen, kun Orpo sanoo hallituksen nyt panostavan eriarvoisuuden vähentämiseen 30 miljoonaa. Juuri eriarvoisuuden lisääminen on ollut Sipilän hallituksen todellinen kärkihanke. Siinä se on kieltämättä onnistunutkin.<br /><br />Lisäksi hallituksen jättimäiseen Kankkulan kaivoon, sote-uudistukseen, upotetaan 213 miljoonaa euroa lisää. Summa on kolossaalinen ottaen huomioon, että kyse on luomuksesta, jota ei ole ja tuskin tulee. Yhtään sotea koskevaa lakia ei ole vieläkään hyväksytty.<br /><br />Nyt kun Suomen talous on kasvussa, pitäisi valtion panostaa tuntuvasti työllisyyteen, perua koulutusleikkaukset ja purkaa pienempien sosiaaliturvaetuuksien jäädytys.<br /><br />Siihen tarvitaan kuitenkin jo eduskuntavaalit ja uusi hallitus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeistolaisen politiikan ytimestä löytyy aina jonkinlainen (epä)pyhä kolminaisuus.

Yhdessä kulmassa ovat julkisten menojen leikkaukset, jotta palkka- ja (aivan erityisesti) pääomaveroja voidaan alentaa. Toisaalta on valtion omaisuuden yksityistäminen ja kolmanneksi tavallisten ihmisten suojaksi tehtyjen sääntöjen purkaminen.

Juha Sipilän hallituksella tämä kolmiyhteys on ollut rikkomaton. Lasten ja nuorten tulevaisuudesta se on ottanut massiivisilla koulutuksen ja varhaiskasvatuksen leikkauksilla. Samalla pienimpien sosiaalietuuksien taso on jäädytetty niin, että kaikkein köyhimmät ovat köyhtyneet

Näin hallitus on voinut keventää verotusta - myös hyvätuloisilla - noin puolentoista miljardin euron verran. Juuri näin luodaan kuuluisaa kestävyysvajetta.

Bisneksen tekeminen julkisella omaisuudella taas kulkee koodinimillä ”tase töihin”, raideliikenteen vapauttaminen kilpailulle, sote tai kasvupalvelu-uudistus.

Tähän tarkoitukseen on luotu myös pääministerin oma erikoisrahasto ja omistajaohjauksen musta kassa nimeltä valtion kehitysyhtiö Vake.

Sääntöjen purkamisella taas on luotu edellytykset alkoholihaittojen lisääntymiseen, taksipalveluiden laadun heikkenemiseen sekä palkansaajien työsuhdeturvan murentamiseen.

Sipilän hallitukselle sääntelyn keventäminen (”norminpurkutalkoot”) tarkoittaa ainoastaan yritysten vapauksien lisäämistä. Sitä vastoin työttömien kiusaksi kehitellään jatkuvasti uusia sääntöjä ja pakkoja, joilla heitä holhotaan. Noudattamatta jättämisestä rangaistaan, mutta noudattaminenkin voi johtaa mielivaltaisiin lopputuloksiin.

Tältä pohjalta lähtee myös valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettiesitys, vaikka omia, uusia avauksia siinä ei olekaan.

Kyseessä on melko puhdasoppinen vaalibudjetti. Kokoomuslaisille se ei välttämättä tarkoita lisää määrärahoja erilaisiin tarkoituksiin. Päinvastoin heille kelpaa, että menokuri on tiukka ja tuloveroja alennetaan. ”Me emme lupaile turhia. Me teemme vain päätöksiä, jotka ovat ikäviä, mutta välttämättömiä.” Ikäviä ne ovat tosin muille kuin heille itselleen.

Ministeri Orpo sanoi infossaan, että ”veroaste on ollut yksi hallituksen talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ja nimenomaan sen kokonaisveroasteen laskeminen päätösperusteisesti”. Hänen mielestään tästä pitäisi mennä vielä alaspäin.

Orpo väittää myös, että ”kokonaisveroaste on yksi keskeisiä mittareita, jotka kertovat talouden dynamiikasta”. Tällaista yhteyttä ei ole.

Vaikkapa vain Tanskassa bruttoveroaste on korkeampi, Ruotsissa suunnilleen sama ja Itävallassa hiukan pienempi. Onko joku kuullut, että Tanska, Ruotsi ja Itävalta olisivat jotenkin erityisen pysähtyneitä ja pahoinvoivia maita, joissa kansat vain huokaavat verovoudin ruoskan alla?

Lisäksi pitää katsoa myös nettoveroastetta. Se saadaan, kun maksetuista veroista vähennetään se, kuinka paljon niillä maksetaan tulonsiirtoja. Nettoveroasteessa Suomi on samassa sarjassa Viron ja Unkarin – ei muiden Pohjoismaiden – kanssa.

On oikeistolainen harha, että verot estävät talouden dynamiikkaa ja katoavat jonnekin mustaan aukkoon, pois minulta ”muille”. Suomessa veroilla saa yleensä hyvän vastineen koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, lapsilisien, sosiaaliturvan, teiden, oikeuslaitoksen, poliisin ja ympäristönsuojelun muodossa. Näistä hyötyvät kaikki – jo ennen kuin on ehtinyt tienata palkallaan ensimmäistäkään euroa.

Muuten kokoomuksen vaalibudjetissa hirtehishuumoria edustavat pikkuruiset panostukset varhaiskasvatukseen ja ammattikoulutukseen. Satojen miljoonien leikkauksilla tehtyä tuhoa ei voi paikata 25 miljoonalla. Kun repii toiselta käden irti, laastarista ei ole enää paljon apua.

Sama pätee siihen, kun Orpo sanoo hallituksen nyt panostavan eriarvoisuuden vähentämiseen 30 miljoonaa. Juuri eriarvoisuuden lisääminen on ollut Sipilän hallituksen todellinen kärkihanke. Siinä se on kieltämättä onnistunutkin.

Lisäksi hallituksen jättimäiseen Kankkulan kaivoon, sote-uudistukseen, upotetaan 213 miljoonaa euroa lisää. Summa on kolossaalinen ottaen huomioon, että kyse on luomuksesta, jota ei ole ja tuskin tulee. Yhtään sotea koskevaa lakia ei ole vieläkään hyväksytty.

Nyt kun Suomen talous on kasvussa, pitäisi valtion panostaa tuntuvasti työllisyyteen, perua koulutusleikkaukset ja purkaa pienempien sosiaaliturvaetuuksien jäädytys.

Siihen tarvitaan kuitenkin jo eduskuntavaalit ja uusi hallitus.

]]>
0 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259305-kokoomuksen-vaalibudjetti#comments Budjetti Kokoomus Ministeri Petteri Orpo Sipilän hallitus Fri, 10 Aug 2018 14:46:49 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259305-kokoomuksen-vaalibudjetti
YLE aloitti aivopesukampanjoinnin http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259279-yle-aloitti-aivopesukampanjoinnin <hr /><p>Näissä tutkimuksissa gallupin luotettavuuden takasi yleisesti hyväksytty menetelmä, otos ja yritys kuten esimerkiksi Taloustutkimus, TNS Kantar tai Tietoykkönen. Näin syntyy virallinen totuus ja tutkimusyritykselle oiva potti rahaa. Kansalaisten puoluekannatuksen Sanoma Oy mittauttaa hovihankkija Kantar TNS:llä, Yleä, jota taas rahastaa Taloustutkimus Oy esittämällä parin viikon kuluttua liki samat prosenttiluvut. Alussa mainitun oman riippumattomuutensa lisäksi Yle on tutkituttanut äskettäin aiheita kuten mikä on suomalaisille rakkain taidemuoto tai kuinka nuorisoa kiinnostaa ay-toiminta. Liikesuhde Ylen ja Taloustutkimuksen välillä on mielenkiintoinen. Kansanedustaja Eero Lehti (kok) on paitsi yrityksen omistaja myös Ylen hallintoneuvoston jäsen. Lehti kuului myös viime kesänä Ylen rahoitusta pohtineeseen Satosen työryhmään, joka yllättäen päätyi Ylen kannalta lempeään lopputulokseen. Vielä alkuvuodesta Lehti ärhenteli yksityistävänsä Ylen ainakin osittain, mutta jokin käänsi miljonäärin mielen. Asema Yle-gallupien tuottajana on paitsi taloudellisesti tärkeä myös näkyvyytenä ja brändipaikkana loistava. Kansanedustaja Lehden ja Ylen diiliä suojaa liikesalaisuuden hämärä. &rdquo;Kohtuullinen&rdquo;, kuittaa Yle hintakyselyn. Mielipiteen MUOKKAUSFIRMAT pitäisi kieltää suomesta ja varsinkin vaalien alla kokonaan.Kun suomeen valittiin presidentti näiden aivopesukampanjoiden perusteella on taas sama laulu menossa:nyt eduskuntavaalit ja lammaslauman ohjaaminen näillä gallupeilla on alkanut taas. <a href="https://seura.fi/…/gallupfirmat-rahastavat…/" title="https://seura.fi/…/gallupfirmat-rahastavat…/">https://seura.fi/…/gallupfirmat-rahastavat…/</a> Sitra on myös yksi veronmaksajien rahoilla tutkimuksiaan teettävä taho ja se käyttää myös kokoomuksen omistamaa TALOUSTUTKIMUSTA kyselyissään.Sitrahan hassasi veronmaksajienrahaa aivan turhanaikaisiin &quot;tutkimuksiinsa &quot;muutama vuosi sitten ja sama laulu tuntuu jatkuvan. VERORAHOILLA tuetaan myös YKSITYISIÄ kanavia(ilmankos siellä kokoomuslaiset ynm.poliittista puoluetta edustavat saavatkin ohjelma aikaa,kun taas asiaohjelmat ja tutkivaa PUOLUEETONTA journalisimia tekevät eivät) ja kaikki nämä käyttävätkin yllätys,yllätys samoja mielipidemuokkausfirmoja suoltaessaan näitä tilattuja &quot;tutkimuksiaan&quot;eli galluppejaan isolla rahalla ,mainostensa lisäksi ihmisten ohjaamisessa &quot;oikeaan&quot;suuntaan. Ei tarvitse ihmetellä ohjelmien ja näiden kanavien tason laskua ei YLE pakkoveroa jonka nämä ajoivat sisään koska nyt on aivan sama mitä nämä tuuteistaan suoltavat &quot;kansa&quot; maksaa kuitenkin.Jopa sen 40 miljoonaa veroparatiiseihin...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Näissä tutkimuksissa gallupin luotettavuuden takasi yleisesti hyväksytty menetelmä, otos ja yritys kuten esimerkiksi Taloustutkimus, TNS Kantar tai Tietoykkönen. Näin syntyy virallinen totuus ja tutkimusyritykselle oiva potti rahaa. Kansalaisten puoluekannatuksen Sanoma Oy mittauttaa hovihankkija Kantar TNS:llä, Yleä, jota taas rahastaa Taloustutkimus Oy esittämällä parin viikon kuluttua liki samat prosenttiluvut. Alussa mainitun oman riippumattomuutensa lisäksi Yle on tutkituttanut äskettäin aiheita kuten mikä on suomalaisille rakkain taidemuoto tai kuinka nuorisoa kiinnostaa ay-toiminta. Liikesuhde Ylen ja Taloustutkimuksen välillä on mielenkiintoinen. Kansanedustaja Eero Lehti (kok) on paitsi yrityksen omistaja myös Ylen hallintoneuvoston jäsen. Lehti kuului myös viime kesänä Ylen rahoitusta pohtineeseen Satosen työryhmään, joka yllättäen päätyi Ylen kannalta lempeään lopputulokseen. Vielä alkuvuodesta Lehti ärhenteli yksityistävänsä Ylen ainakin osittain, mutta jokin käänsi miljonäärin mielen. Asema Yle-gallupien tuottajana on paitsi taloudellisesti tärkeä myös näkyvyytenä ja brändipaikkana loistava. Kansanedustaja Lehden ja Ylen diiliä suojaa liikesalaisuuden hämärä. ”Kohtuullinen”, kuittaa Yle hintakyselyn. Mielipiteen MUOKKAUSFIRMAT pitäisi kieltää suomesta ja varsinkin vaalien alla kokonaan.Kun suomeen valittiin presidentti näiden aivopesukampanjoiden perusteella on taas sama laulu menossa:nyt eduskuntavaalit ja lammaslauman ohjaaminen näillä gallupeilla on alkanut taas. https://seura.fi/…/gallupfirmat-rahastavat…/ Sitra on myös yksi veronmaksajien rahoilla tutkimuksiaan teettävä taho ja se käyttää myös kokoomuksen omistamaa TALOUSTUTKIMUSTA kyselyissään.Sitrahan hassasi veronmaksajienrahaa aivan turhanaikaisiin "tutkimuksiinsa "muutama vuosi sitten ja sama laulu tuntuu jatkuvan. VERORAHOILLA tuetaan myös YKSITYISIÄ kanavia(ilmankos siellä kokoomuslaiset ynm.poliittista puoluetta edustavat saavatkin ohjelma aikaa,kun taas asiaohjelmat ja tutkivaa PUOLUEETONTA journalisimia tekevät eivät) ja kaikki nämä käyttävätkin yllätys,yllätys samoja mielipidemuokkausfirmoja suoltaessaan näitä tilattuja "tutkimuksiaan"eli galluppejaan isolla rahalla ,mainostensa lisäksi ihmisten ohjaamisessa "oikeaan"suuntaan. Ei tarvitse ihmetellä ohjelmien ja näiden kanavien tason laskua ei YLE pakkoveroa jonka nämä ajoivat sisään koska nyt on aivan sama mitä nämä tuuteistaan suoltavat "kansa" maksaa kuitenkin.Jopa sen 40 miljoonaa veroparatiiseihin...

]]>
10 http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259279-yle-aloitti-aivopesukampanjoinnin#comments Aivopesu Kokoomus Vaalit Yle Fri, 10 Aug 2018 07:04:22 +0000 Ilona Oksanen http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259279-yle-aloitti-aivopesukampanjoinnin
Kokoomus hallitsee sensuurin http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259192-kokoomus-hallitsee-sensuurin <p>Kokoomus julkaisi aikoinaan viikoittain ilmestyvää lehteä jonka nimi oli muistaakseni Nykypäivä. Parasta lehdessä oli sen mielipidekirjoitusosasto josta kävi selväksi että näkemykset kentällä eivät ehkä olleet poliittisen konsensuksen eivätkä oikein korrektiudenkaan mukaisia. Viikottain ilmestyvä lehti lopetettiin ja korvattiin kuukausittain ilmestyvällä. Tähän uuteen lehteen ei tavallisella mielipidekirjoittajalla ole mitään asiaa, sen sijaan esim. Vasemmistoliiton ja Vihreiden edustajat saavat joka numerossa puheenvuoron.</p> <p>Kokoomuksella on verkkouutiset-niminen uutissivusto joka toimii uutiskanavana melko mukavasti ja uutiset ovat valittu asiantuntevasti. Viimeaikoina olen huomannut että joidenkin uutisten kommentointi on estetty kokonaan. Nämä uutiset ovat yleensä Islamiin, terrorismii ja turvapaikanhakijoihin liittyviä. Veikkaa että kommenttien yleinen linja ei vastaa Verkkouutisten toimittajien liberaaleja näkemyksiä näistä aiheista.</p> <p>Verkkouutisten kommentteja voi peukuttaa. Noin kuukausi sitten huomasin että eipä ole minun kommenteille juuri peukutuksia tullut vaikka aiemmin niitä aina jokunen tuli. Asiaa vähän tutkailtuani huomasin että Verkkouutiset antaa jalomielisesti minun edelleen kommentoida uutisiaan mutta he eivät näytä kommenttejani kenellekkään muulle. Kun en ole kirjautunut omilla tunnuksillani Verkkouutisiin huomaan että kommenttini ovat kadonneet. Ei siis ihme että peukutuksia ei tule!</p> <p>Luulempa että Verkkouutiset on tehnyt saman tempun monelle muullekkin. Näin siis Kokoomuksen oma tiedotuskanava huolehtii siitä että kommenttipalstalla ei esiinny vääriä mielipiteitä ja että kommentoijien enemmistö on ainakin jossain määrin puolueen virallisen linjan takana. Tämä on Kokoomuksen näkemys sananvapaudesta.</p> <p>En ole ihan varma mikä on tämän sensuurin aheuttanut mutta olen kyseenalaistanut ainakin nykyisen turvapaikkapolitiikan, ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja EUn ilmastotoimet, median suhtautumisen Trumpiin, yleisen USA-vastaisuuden ja Kiinan mielistelyn. Luulavasti jokin&nbsp; näistä on Loukannut Tampereella aivopesunsa saaneen toimittajan maailmankuvaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus julkaisi aikoinaan viikoittain ilmestyvää lehteä jonka nimi oli muistaakseni Nykypäivä. Parasta lehdessä oli sen mielipidekirjoitusosasto josta kävi selväksi että näkemykset kentällä eivät ehkä olleet poliittisen konsensuksen eivätkä oikein korrektiudenkaan mukaisia. Viikottain ilmestyvä lehti lopetettiin ja korvattiin kuukausittain ilmestyvällä. Tähän uuteen lehteen ei tavallisella mielipidekirjoittajalla ole mitään asiaa, sen sijaan esim. Vasemmistoliiton ja Vihreiden edustajat saavat joka numerossa puheenvuoron.

Kokoomuksella on verkkouutiset-niminen uutissivusto joka toimii uutiskanavana melko mukavasti ja uutiset ovat valittu asiantuntevasti. Viimeaikoina olen huomannut että joidenkin uutisten kommentointi on estetty kokonaan. Nämä uutiset ovat yleensä Islamiin, terrorismii ja turvapaikanhakijoihin liittyviä. Veikkaa että kommenttien yleinen linja ei vastaa Verkkouutisten toimittajien liberaaleja näkemyksiä näistä aiheista.

Verkkouutisten kommentteja voi peukuttaa. Noin kuukausi sitten huomasin että eipä ole minun kommenteille juuri peukutuksia tullut vaikka aiemmin niitä aina jokunen tuli. Asiaa vähän tutkailtuani huomasin että Verkkouutiset antaa jalomielisesti minun edelleen kommentoida uutisiaan mutta he eivät näytä kommenttejani kenellekkään muulle. Kun en ole kirjautunut omilla tunnuksillani Verkkouutisiin huomaan että kommenttini ovat kadonneet. Ei siis ihme että peukutuksia ei tule!

Luulempa että Verkkouutiset on tehnyt saman tempun monelle muullekkin. Näin siis Kokoomuksen oma tiedotuskanava huolehtii siitä että kommenttipalstalla ei esiinny vääriä mielipiteitä ja että kommentoijien enemmistö on ainakin jossain määrin puolueen virallisen linjan takana. Tämä on Kokoomuksen näkemys sananvapaudesta.

En ole ihan varma mikä on tämän sensuurin aheuttanut mutta olen kyseenalaistanut ainakin nykyisen turvapaikkapolitiikan, ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja EUn ilmastotoimet, median suhtautumisen Trumpiin, yleisen USA-vastaisuuden ja Kiinan mielistelyn. Luulavasti jokin  näistä on Loukannut Tampereella aivopesunsa saaneen toimittajan maailmankuvaa.

]]>
10 http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259192-kokoomus-hallitsee-sensuurin#comments Kokoomus Kyseenalaistaminen Politiikka Sananvapaus Sensuuri Wed, 08 Aug 2018 06:10:43 +0000 Matti Hytölä http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259192-kokoomus-hallitsee-sensuurin
Turvallisemmat nuorisoautot tulevat mopoautoja korvaamaan http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259127-turvallisemmat-nuorisoautot-tulevat-mopoautoja-korvaamaan <p>Mopoautojen rinnalle ollaan lopulta saamassa nuorille turvallisempia kulkupelejä. Lausuntokierroksella juuri olleessa esityksessä nuorille annettaisiin oikeus ajaa pienillä oikeilla nopeudeltaan rajoitetuilta autoilla. Lakiesityksessä puhutaan ns. kevytautoista, mutta ehkä kuvaavampi nimi uusille autoille olisi nuorisoauto.</p><p>Erityisesti nuoria varten suunnitellut kevytautot olisivat muuten ihan tavallinen auto, mutta niiden huippunopeus rajoitettaisiin teknisesti. Lausunnolla ollut Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema pohjaesitys lähtee siitä, että nykyisten mopoautojen tapaan myös kevytautot saisivat kulkea vain enintään 45 kilometrin huippunopeutta. Lausuntokierroksella tämä aiheutti odotetusti eniten muutosehdotuksia. Olen myös itse esittänyt ja ajanut kevytautoille hieman korkeampaa 60km/h maksiminopeutta. Näin liikenne sujuisi paremmin myös kehäteillä ja muillakin isommilla teillä ja auto pääsisi myös risteyksissä turvallisemmin liikkeelle ja pois alta. Taajamissa maksiminopeus olisi kuitenkin muun liikenteen tapaan luonnollisesti nopeusrajoitusten määräämä 40km/h ja monissa paikoissa jo 30km/h eli taajama-alueiden ulkopuolinen maksiminopeuden nosto ei tätä muuttaisi.</p><p>Liikenteestä tulisi siis sujuvampaa ja kevytautoilla voisi kulkea paremmin matkoja myös naapurikunnista kaupunkeihin, kouluihin ja harrastuksiin. Ja 60km/h -maksiminopeudella auto toimisi hyvinkin pikkumatkoilla myös perheen kakkosautona. Ja toivottavasti tulevaisuudessa saadaan käyttöön myös älyavaimia missä vauhdin rajoittaminen tapahtuisikin samassa autossa kuljettajan oikeuksien mukaan. Tytär siis ajaisi nuorisoautovauhtia ja kun isä hyppäisi kauppareissulle rattiin niin auto kulkisikin kehäteillä jo normaalien nopeusrajoitusten mukaisesti. Tämä olisi teknisesti jo nytkin mahdollista. Itse olisin tähän valmis samantien.</p><p>Kevytauton ajamiseen tarvittaisiin vastaava ajokortti kuin mopoautoon ja nimensä mukaisesti kevytauto olisi kooltaan pieni auto minkä omamassa saisi olla enintään 1 500 kiloa. Sähkömoottorisessa kevytautossa ei kuitenkaan olisi tätä painorajoitetta. Sähköllä kulkeva nuorisoauto siis saisi painaa enemmänkin kuin 1500kg.</p><p>LVM esityksessä kevytautoksi voisi muuttaa myös käytetyn auton. Muutettavan henkilöauton olisi aluksi oltava vuosimallia 2014 tai uudempi. Tällä varmistettaisiin, että kaikissa kevytautoissa olisi kaikki vaadittavat turvavarusteet lukkiutumattomista jarruista luistonestoon yms. Myös turvatyynyt oikeissa autoissa olisi vakiona kun nykyisiin mopoautoihin niitä ei täydessä kapasiteetissa saa edes lisävarusteena. Kevytautojen tärkein motiivi onkin juuri merkittävä lisäturva nuorille tienkäyttäjille. Myös törmäystilanteissa oikeat autot ovat jalankulkijoidenkin kannalta turvallisempia korirakenteidensa kautta.</p><p>Esityksen mukaan kevytauto saisi olla korkeintaan 10 vuotta vanha. Näin varmistettaisiin, että autot olisivat aina myös mahdollisimman tuoreita. Itse olisin valmis vielä muutamaan näitä esityksiä nyt lausuntokierroksen jälkeen. Maksimi-ikää ei kevytautoille minusta tarvittaisi ja olisi tärkeä tehdä kevytautoista sellaisia, että ne olisivat mahdollisimman monien perheiden ja nuorten saavutettavissa. Minusta riittävä vaade kevytautoille olisi nämä tärkeimmät turvavarusteet vuosimallin sijaan.</p><p>Vaatimuksia voitaisiin hyvin lisätä sen myötä kun ne uusiin autoihin tulevat. EU:ssa on esimerkiksi jo linjattu, että vuodesta 2021 eteenpäin jokaisesta myytävästä uudesta henkilöautosta , siis jatkossa myös kevytautosta, on löydyttävä mm. nykyistä kehittyneempi automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, kaistavahti, tehokkaampi suoja sivusuunnassa tapahtuvalle törmäykselle puun tai pylvään kanssa, suurempi jalankulkijan&nbsp;tai polkupyöräilijän päätä törmäyksessä suojaava alue sekä peruutuskamera tai -tutka. Yksitoista uutta turvallisuutta parantaa ratkaisua ovat osa EU:n liikennekuolemien vähentämiseen tähtäävää Vision Zero -projektia.</p><p>Ja myös mopoautojen rinnalle tuotavien kevytautojen tavoitteena on nimenomaan parantaa nuorten liikenneturvallisuutta tarjoamalla mopoautoja vankempi ja turvallisempi vaihtoehto. Siksi aikanaan itsekin asiasta esityksen tein ja olen uudistusta nyt eteenpäin vienyt ja tyytyväinen kun nyt työ tuottaa tulosta.</p><p>Nyt EU:kaan ei enää vastusta mahdollisuutta sallia 15-17-vuotiaille nuorille autoilu nopeusrajoitetuilla kevytautoilla. Toisin sanoen kyseessä on siis jäsenmaan sisäinen asia ja nyt olemme siis asiassa etenemässä ja reippain askelinkin.&nbsp;</p><p>Jos nyt suunnitellut aikataulut pitävät ja esitys kevytautoista saadaan eduskunnan käsittelyyn syyskuun lopulla niin meillä on mahdollisuus saada kevytautot käyttöön jo ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mopoautojen rinnalle ollaan lopulta saamassa nuorille turvallisempia kulkupelejä. Lausuntokierroksella juuri olleessa esityksessä nuorille annettaisiin oikeus ajaa pienillä oikeilla nopeudeltaan rajoitetuilta autoilla. Lakiesityksessä puhutaan ns. kevytautoista, mutta ehkä kuvaavampi nimi uusille autoille olisi nuorisoauto.

Erityisesti nuoria varten suunnitellut kevytautot olisivat muuten ihan tavallinen auto, mutta niiden huippunopeus rajoitettaisiin teknisesti. Lausunnolla ollut Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema pohjaesitys lähtee siitä, että nykyisten mopoautojen tapaan myös kevytautot saisivat kulkea vain enintään 45 kilometrin huippunopeutta. Lausuntokierroksella tämä aiheutti odotetusti eniten muutosehdotuksia. Olen myös itse esittänyt ja ajanut kevytautoille hieman korkeampaa 60km/h maksiminopeutta. Näin liikenne sujuisi paremmin myös kehäteillä ja muillakin isommilla teillä ja auto pääsisi myös risteyksissä turvallisemmin liikkeelle ja pois alta. Taajamissa maksiminopeus olisi kuitenkin muun liikenteen tapaan luonnollisesti nopeusrajoitusten määräämä 40km/h ja monissa paikoissa jo 30km/h eli taajama-alueiden ulkopuolinen maksiminopeuden nosto ei tätä muuttaisi.

Liikenteestä tulisi siis sujuvampaa ja kevytautoilla voisi kulkea paremmin matkoja myös naapurikunnista kaupunkeihin, kouluihin ja harrastuksiin. Ja 60km/h -maksiminopeudella auto toimisi hyvinkin pikkumatkoilla myös perheen kakkosautona. Ja toivottavasti tulevaisuudessa saadaan käyttöön myös älyavaimia missä vauhdin rajoittaminen tapahtuisikin samassa autossa kuljettajan oikeuksien mukaan. Tytär siis ajaisi nuorisoautovauhtia ja kun isä hyppäisi kauppareissulle rattiin niin auto kulkisikin kehäteillä jo normaalien nopeusrajoitusten mukaisesti. Tämä olisi teknisesti jo nytkin mahdollista. Itse olisin tähän valmis samantien.

Kevytauton ajamiseen tarvittaisiin vastaava ajokortti kuin mopoautoon ja nimensä mukaisesti kevytauto olisi kooltaan pieni auto minkä omamassa saisi olla enintään 1 500 kiloa. Sähkömoottorisessa kevytautossa ei kuitenkaan olisi tätä painorajoitetta. Sähköllä kulkeva nuorisoauto siis saisi painaa enemmänkin kuin 1500kg.

LVM esityksessä kevytautoksi voisi muuttaa myös käytetyn auton. Muutettavan henkilöauton olisi aluksi oltava vuosimallia 2014 tai uudempi. Tällä varmistettaisiin, että kaikissa kevytautoissa olisi kaikki vaadittavat turvavarusteet lukkiutumattomista jarruista luistonestoon yms. Myös turvatyynyt oikeissa autoissa olisi vakiona kun nykyisiin mopoautoihin niitä ei täydessä kapasiteetissa saa edes lisävarusteena. Kevytautojen tärkein motiivi onkin juuri merkittävä lisäturva nuorille tienkäyttäjille. Myös törmäystilanteissa oikeat autot ovat jalankulkijoidenkin kannalta turvallisempia korirakenteidensa kautta.

Esityksen mukaan kevytauto saisi olla korkeintaan 10 vuotta vanha. Näin varmistettaisiin, että autot olisivat aina myös mahdollisimman tuoreita. Itse olisin valmis vielä muutamaan näitä esityksiä nyt lausuntokierroksen jälkeen. Maksimi-ikää ei kevytautoille minusta tarvittaisi ja olisi tärkeä tehdä kevytautoista sellaisia, että ne olisivat mahdollisimman monien perheiden ja nuorten saavutettavissa. Minusta riittävä vaade kevytautoille olisi nämä tärkeimmät turvavarusteet vuosimallin sijaan.

Vaatimuksia voitaisiin hyvin lisätä sen myötä kun ne uusiin autoihin tulevat. EU:ssa on esimerkiksi jo linjattu, että vuodesta 2021 eteenpäin jokaisesta myytävästä uudesta henkilöautosta , siis jatkossa myös kevytautosta, on löydyttävä mm. nykyistä kehittyneempi automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, kaistavahti, tehokkaampi suoja sivusuunnassa tapahtuvalle törmäykselle puun tai pylvään kanssa, suurempi jalankulkijan tai polkupyöräilijän päätä törmäyksessä suojaava alue sekä peruutuskamera tai -tutka. Yksitoista uutta turvallisuutta parantaa ratkaisua ovat osa EU:n liikennekuolemien vähentämiseen tähtäävää Vision Zero -projektia.

Ja myös mopoautojen rinnalle tuotavien kevytautojen tavoitteena on nimenomaan parantaa nuorten liikenneturvallisuutta tarjoamalla mopoautoja vankempi ja turvallisempi vaihtoehto. Siksi aikanaan itsekin asiasta esityksen tein ja olen uudistusta nyt eteenpäin vienyt ja tyytyväinen kun nyt työ tuottaa tulosta.

Nyt EU:kaan ei enää vastusta mahdollisuutta sallia 15-17-vuotiaille nuorille autoilu nopeusrajoitetuilla kevytautoilla. Toisin sanoen kyseessä on siis jäsenmaan sisäinen asia ja nyt olemme siis asiassa etenemässä ja reippain askelinkin. 

Jos nyt suunnitellut aikataulut pitävät ja esitys kevytautoista saadaan eduskunnan käsittelyyn syyskuun lopulla niin meillä on mahdollisuus saada kevytautot käyttöön jo ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

]]>
5 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259127-turvallisemmat-nuorisoautot-tulevat-mopoautoja-korvaamaan#comments Kevytautot Kokoomus Liikenneturvallisuus Mopoauto Nuorisoautot Mon, 06 Aug 2018 18:37:14 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259127-turvallisemmat-nuorisoautot-tulevat-mopoautoja-korvaamaan
Sipilän hallitus toi hiostuksen päätöksentekoon http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258018-sipilan-hallitus-toi-hiostuksen-paatoksentekoon <p>Juha Sipilän (Kesk) hallitus on korostetusti tuonut työelämästä tutun hiostuksen eduskunnan päätöksentekoon. Päätösten seurausten laatu on toissijaista, pääasia näyttää olevan että tuotantolinjalta tulee tavaraa ulos. Teollisesta ympäristöstä tulleelle insinöörille toimintatapa on luontainen. Ei haluta tehdä niin hyvää kuin osataan, vaan sellaista joka saadaan kaupaksi.</p><p>Teollisuudessa tuotekehitys ja laadunvalvonta vastaavat tuotteen myyntilaadusta niissä raameissa kuin johto sen määrittelee. Politiikassa tuotekehitystä hoitavat pitkälti virkamiehet ja laadunvalvonnasta vastaavat valiokunnat. Aivan viime aikoina ovat erityisesti valiokunnat joutuneet poliittisen hiostuksen kohteiksi. Taustalla on ollut sisällöllisiä tavoitteita, kuin myös mitä ilmeisimmin poliittisia pelejä.</p><p>Perustuslakivaliokuntaa hiostettiin sosiaali- ja terveysuudistusta koskevien lausuntojen sisältöihin vaikuttamiseksi. Kokoomuslaiset marssittivat jokseenkin kaikki politiikan norsunsa mylvimään valiokunnan työtä vastaan. Valiokunnan puheenjohtajaa Annika Lapintietä (Vas) vastaan kohdistettu arvostelu loppui lyhyeen, kun muut puolueet eivät nähneet hänen toiminnassaan mitään moitittavaa. Kiitoksia asiallisesta toiminnasta kyllä tuli, myös pääministeriltä.</p><p>Sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaiset jäsenet järjestivät puhtaasti poliittisen farssin kesätapahtumien puheenaiheeksi. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (Sd) nostettiin tikun nokkaan jarruttajana, joka on estänyt koko uudistuksen etenemisen. Kuitenkin haastattelussa esimerkiksi valiokunnan jäsen Arja Juvonen (Ps) sanoi, että kaikki sotea koskevat asiat eivät vielä ole edes tulleet valiokunnan käsittelyyn. Kuitenkin pitäisi olla jo valmista.</p><p>Hallituksella näyttää olevan vaikeuksia hyväksyä poliittisen laadunvalvonnan näkemyksiä siitä kuinka hyvää jälkeä pitäisi tehdä. Aikataulut ovat sille tärkeämpiä. Sipilän asema pääministerinä ei ole kuitenkaan samanlainen kuin yrityksen omistajalla, joka voi ottaa henkilökohtaista vastuuta siitä millaisia tuotteita päästetään markkinoille.&nbsp; Kollektiivisessa päätöksenteossa joutuu ottamaan enemmän huomioon muiden mielipiteitä vaikka kuinka kipeää tekisi. Hiostaa voi, mutta vastuullista laadunvalvontaa on paha saada nujerrettua.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juha Sipilän (Kesk) hallitus on korostetusti tuonut työelämästä tutun hiostuksen eduskunnan päätöksentekoon. Päätösten seurausten laatu on toissijaista, pääasia näyttää olevan että tuotantolinjalta tulee tavaraa ulos. Teollisesta ympäristöstä tulleelle insinöörille toimintatapa on luontainen. Ei haluta tehdä niin hyvää kuin osataan, vaan sellaista joka saadaan kaupaksi.

Teollisuudessa tuotekehitys ja laadunvalvonta vastaavat tuotteen myyntilaadusta niissä raameissa kuin johto sen määrittelee. Politiikassa tuotekehitystä hoitavat pitkälti virkamiehet ja laadunvalvonnasta vastaavat valiokunnat. Aivan viime aikoina ovat erityisesti valiokunnat joutuneet poliittisen hiostuksen kohteiksi. Taustalla on ollut sisällöllisiä tavoitteita, kuin myös mitä ilmeisimmin poliittisia pelejä.

Perustuslakivaliokuntaa hiostettiin sosiaali- ja terveysuudistusta koskevien lausuntojen sisältöihin vaikuttamiseksi. Kokoomuslaiset marssittivat jokseenkin kaikki politiikan norsunsa mylvimään valiokunnan työtä vastaan. Valiokunnan puheenjohtajaa Annika Lapintietä (Vas) vastaan kohdistettu arvostelu loppui lyhyeen, kun muut puolueet eivät nähneet hänen toiminnassaan mitään moitittavaa. Kiitoksia asiallisesta toiminnasta kyllä tuli, myös pääministeriltä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaiset jäsenet järjestivät puhtaasti poliittisen farssin kesätapahtumien puheenaiheeksi. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (Sd) nostettiin tikun nokkaan jarruttajana, joka on estänyt koko uudistuksen etenemisen. Kuitenkin haastattelussa esimerkiksi valiokunnan jäsen Arja Juvonen (Ps) sanoi, että kaikki sotea koskevat asiat eivät vielä ole edes tulleet valiokunnan käsittelyyn. Kuitenkin pitäisi olla jo valmista.

Hallituksella näyttää olevan vaikeuksia hyväksyä poliittisen laadunvalvonnan näkemyksiä siitä kuinka hyvää jälkeä pitäisi tehdä. Aikataulut ovat sille tärkeämpiä. Sipilän asema pääministerinä ei ole kuitenkaan samanlainen kuin yrityksen omistajalla, joka voi ottaa henkilökohtaista vastuuta siitä millaisia tuotteita päästetään markkinoille.  Kollektiivisessa päätöksenteossa joutuu ottamaan enemmän huomioon muiden mielipiteitä vaikka kuinka kipeää tekisi. Hiostaa voi, mutta vastuullista laadunvalvontaa on paha saada nujerrettua.

 

 

]]>
23 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258018-sipilan-hallitus-toi-hiostuksen-paatoksentekoon#comments Annika lapintie hallitus Keskusta Kokoomus Krista Kiuru Mon, 09 Jul 2018 13:24:32 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258018-sipilan-hallitus-toi-hiostuksen-paatoksentekoon