Ossi Mäntylahti Tietojärjestelmämies

Ydinvoima on edelleen parasta Helsingille

  • Ydinvoima on edelleen parasta Helsingille

Olen seurannut hämmentyneenä miten eräät vasemmistolaiset ovat hihkuneet onnesta kun S-ryhmä ja muutama muu pienosakas on päättänyt vetäytyä Pyhäjoelle rakennettavasta Fennovoiman ydinvoimalalaitoksesta. Eräskin vasemmistovihreä autovihaaja ehti jo visioida kuinka seuraavaksi osuuskauppaketjun marketeissa luovutaan seuraavaksi merilohen myynnistä.

Minua tällainen asenne hämmästyttää. Mitä ihmeen syytä on iloita päätöksestä, jossa kotimainen vähittäiskaupan osuuskaupparyhmä rakentaa mieluummin lisää ABC-myymälöitä ja Prismoja Pietariin kuin investoi kotimaiseen teollisuuteen? Jos päätöksen taustalla on kotimaisen teollisuuden heikko tulevaisuus, sillä on koko suomalaiseen yhteiskuntaan vakavia seurauksia.

Pohjoisen Suomen kannalta olisi erittäin paha juttu menettää esimerkiksi Outokummun terästehdas. Tällaisen toivominen on keltä tahansa poliittiselta toimijalta täysin edesvastuutonta.

* * *

Kun Fukushimasta ei ollutkaan maailmanlaajuisen ydintuhon aiheuttajaksi, Greenpeacen propagandakampanjassa ydinvoimaa vastaan on viime aikoina nostettu korostetusti esille miten huono investointi ydinvoima on taloudellisesti. Innokkaimpien väittäjien mukaan voimalaprojektien investoinnit ovat niin suuria, että voimalat eivät koskaan tuota sähköä taloudellisesti.

Luulo ikävä kyllä ei ole tiedon väärtiä.

Sähköntuotannon kustannuksia on tutkittu Suomessa hyvin laajalti erilaisissa teknisissä yliopistoissa. Esimerkiksi Lappeenrannassa ja tuoreimpana Aallossa. Tuukka Vainion julkaisu ”Sähkön tuotantokustannusvertailu” on Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan laitoksen dokumentti. Työtä on ohjannut professori Sanna Syri.

Vainion paperissa todetaan yksiselitteisesti, että ydinvoima on jopa vuoden 2010 lukujen perusteella ylivoimaisesti halvin tapa tuottaa energiaa. Vuonna 2010 ydinvoiman polttoainekustannuksissa oli poikkeuksellinen piikki. Tämän takia ydinvoiman tuotantokustannukset ovat 43,5 € / MWh. Vuonna 2008 Tarjanteen Lappeenrannan yliopiston raportin mukaan kustannukset olisivat olleet 35 € / MWh.

Erityisen hämmästyttävää Vainion laskelmissa on se, että tuulivoiman investointi- ja käyttökustannukset ovat valtavan suuria. Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat 52,9 € / MWh ja tästä pääomakustannuksia on noin 42 euroa! Ydinvoiman pääomakustannukset jäävät tästä alle puoleen!

Käyttö- ja kunnossapitokustannuksien osatakaan ydinvoiman ja tuulivoiman välillä ei ole merkittävää eroa.

Vainion raportti on myös melkoista myrkkyä kaikille niille maakuntien kyläpoliitikoille, jotka vouhkaavat ”hajautetun biopohjaisen energiantuotannon” puolesta. Suomeksi sanottuna siis puupellettien ja puuhakkeen poltosta. Puun polttaminen on kalleinta mahdollista energiantuotantoa - hinta megawattitunnille on lähes 90 euroa.

Jotkut semi-vihreät ovat myös olleet kovasti innoissaan maakaasusta - sillä voitaisiin korvata hiilen polttoa ja näin vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Ikävä kyllä maakaasu on kivihiilen ja öljyn lailla fossiilinen polttoaine ja sen polttamisesta tulee myös hiilidioksidipäästöjä. Siinä missä kivihiilestä tulee päästöjä ilmakehään 95 gramma per megajoule, maakaasulla päästöt ovat 55 grammaa. Vähemmän toki, mutta ei siltikään mitenkään merkityksetön määrä.

* * *

Tulevalla valtuustokaudella tullaan taatusti käsittelemään Helsingin Energian sähköntuotantoa. Ja tällöin onkin tärkeää, että valtuutetut oikeasti ymmärtävät mistä päätöksissä on kyse. Helsingin talous on hyvin pitkälle oman sähköyhtiön varassa ja Helenin toiminta täytyy pystyä turvaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Tällä hetkellä turvallisin, edullisin ja vähäpäästöisin tapa sähkön tuottamiseen on kotimainen ydinvoima.

Helsingin energian on oltava mukana kotimaisissa ydinvoimalahankkeissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Juhani Putkinen

Maakaasun huoltovarmuus on olematon. Kun Venäjä kiertää hanan kiinni, niin maakaasun käyttö loppuu siihen paikkaan.

Ydinvoiman huoltovarmuus sen sijaan on erinomainen. Polttoaine on halpaa ja se vie vähän tilaa, joten on helppo varastoida ydinvoimaloiden alueelle monen vuoden käyttöä vastaava määrä polttoainetta.

Hakkeen huoltovarmuus on periaatteessa hyvä, onhan kyseessä kotimainen raaka-aine - käytännössä kuitenkin huoltovarmuus on heikko sillä hakkeen tuottamiseen tarvitaan valtava määrä tuontipolttoaineita, kuljetus ja muuta kalustoa sekä työvoimaa.

Hakkeen polttaminen (ja kuljetus) saastuttaa tappavasti.

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Mutta Juhani. Eihän nyt Venäjä KOSKAAN kiristäisi naapureitaan sulkemalla kaasu- ja öljyhanoja! Koskaan historiassa ei ole tapahtunut mitään tuon kaltaistakaan. Eihän?

Juhani Putkinen

Harmi, ettei sitä yleistä satiirin symbolia ole käytettävissä.

Pekka Heliste

Latvialle kävi näin kun se alkoi kiristää tolkutonta välityspalkkiota kauttakulku kaasusta ja-öljystä.

Kysessäoli Lembergsin yksityinen business,mutta se loppui Primorskin/Valko-Venäjän avulla.

Pitää miettiä,mikä on perimmäinen syy , ei Venäjäkään kultamunaa riko.
Putinin ura on lyhyt,jos öljy-kaasutulot loppuvat

Pekka Heliste

Jos Venäjä puksauttaa pikku ohjuksen ydinvoimalaan niin kynttilänvalossa istutaan ja notskilla paistetaan lihat, myös Putkinen.

Ydinvoima keskitettynä energiantuotantona on äärimmäisen haavoittuvainen

Ja ei tarvitse edes atomivoimaloita ampua hajalle,muutaman kantaverkon solmun tuhoamainen riittää.

Sotaa eikäydä rintamilla vaan ensimmäisenä tuhotaan elintärkeä infra
USA:kin pyrkii aina ensimmäisenä tuhomaan energia-tietoliikenne-liikenneinfran esim näin kävi Irakissa

Juhani Putkinen

Ei Venäjä suinkaan halua tuhota Suomen erinomaista infraa - mukaanluettuna ydinvoimalat - vaas ryöstää sen itselleen mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Pekka Heliste

Höpö höpö,miksi se sitten katkaisee kaasun ? Kaasullakin pidetään infraa yllä ja on aivan samloppuuko energiantuotanto ydinvoimalsta tai kaasulaitoksesta .
Pakkasella on sama mikä energianlähde sammuu,jäätyminen rikkoo joka tapuksessa

Ja jos voitto on tärkeä eikä sitä muuten saavuteta kuin infraa rikkomalla niin enpä usko että sitä epäröidään tehdä.

Putkisen perustelu on lapsellinen

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Riittää kun avaa taas kaasuhanan niin energiantuotantoinfra on taas kunnossa...

Jari Teräväinen

Kait putkinen tietää kuitenki että hake ja turve pääasiassa käytetään kuitenki lämmöntuottamiseen, ei sähkö tuottamisen kuten yhdinvoimala, moni pieni kuntakeskus ja kylä lämpiää hakkeella ja turpeella, sitäpaitsi sekin työlistää paikallisia asukkaita "mökki ja halli lämpiää turpeella ja joskusa hakkeella"

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Luulenpa, että syyt saattavat olla muualla. Käsittääkseni toimittajakisassa on kaksi kisaajaa enää mukana. Toshiba ja AREVA!!!!

Ystävälläni Putkosella on varmaan eriävä mielipide. Mutta Venäjä on ko. teknologiassa aivan kärjessä tätä nykyä. Visio siitä, että suomen projektiosaaminen yhdistettynä venäläiseen huipputeknologiaan ei olisi hullumpi idea. Esim. Prismalla on paljon intressejä maassa.

Pelkään koko juttua, varsinkin Arevan osalta. Se on jo nähty miten asioita siinä puljussa hoidetaan.Tällaisissa hankkeissa jos hinnan annetaan vaikuttaa, niin no se on jo nähty. Olkiluoto III on monumentti vailla vertaa. Ei riitä, että voimala valmistuu 10v aikataulustaan jäljessä. Sille pitää myöntää myös käyttölupa.

Olli Pusa

Todellakin Prismalla on suuria intressejä maassa. Ihmettelen vain miksi? Osuuskauppahan on asiakkaidensa omistama ja heitä palveleva. Ettei vain olisi osuuskaupan johto suuruudenhulluudessa alkanut leikkiä maailman valloittajaa ja käyttää rahansa riskisijoituksiin Venäjälle?

Miksiköhän sama osuuskaupan johto sulassa sivussa Keskon kanssa on vedättämässä päivittäistavarakaupan hintoja ylös tavalla, joka muistuttaa kartellia. Kun laskun maksavat asiakkaat ovat kaupan omistajia ja kaupan kuuluisi palvella ensisijaisesti heitä.

Ja vielä lähtenyt mukaan ydinvoimahanketta rahoittamaan. Tämä ei siis ole kannanotto ydinvoimahankkeeseen vaan osuuskaupan osallistumiseen siihen.

Juhani Putkinen

Sokoksen osallistuminen suomalaiseen ydinvoimahankkeeseen on hyvin perusteltua - Prismat, yms. kuluttavat hyvin runsaasti sähköä mm. jäähdytykseen. Ydinvoimayhtiön osakkaat saavat sähkönsä omakustannushintaan, eli erittäin edullisesti.

Venäjälle menossa sen sijaan ei ole vähäisintäkään järkeä.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Sitä just tarkoitin. Prismalla on intressejä ja kyllä noinkin isossa projektissa täytyy pelata myös muillakin korteilla, kuin mistä halvimmalla saadaan.

Käsittääkseni, täytyy tsekata, Kesko on TVO osakkaita. No SOK:n ja Keskon perustamisajatus on jo kauan sitten unholaan hävinnyt.

Tarkoituksenani oli pohtia Suomi/Venäjä yhteistyötä ko. asiassa, kun se joka tapauksessa tullaan toteuttamaan. Että sillai.

Putkiselle erikseen. Ei aina kannata lytätä jos itänaapurista on kyse. Monella alalla sieltä löytyy sellaisia mahdollisuuksia, joista maamme vienti on jo nyt menestynyt. Lisää pitää hakea ja kyllä Venäjä ihan yhtä luonteva suunta on kuin mikä muu tahansa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Miksi kukaan politiikka ei aja Helsiinkiin lämpöä tuottavaa ydinvoimalaa? Lämmöntuotanto ydinvoimalla olisi myöskin halpaa!

Jukka Kyyrö

Fortumin suunnitelmissa Loviisa 3 olisi tuottanut kaukolämpöä pääkaupunkiseudulle, mutta valitettavasti projekti tyrmättiin valtioneuvoston toimesta. Typerä päätös, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto lisää laitoksen hyötysuhdetta melkoisesti

Käyttäjän penttivahasarja kuva
Pentti Vähäsarja

Fortum saa suunnitella ihan mitä tahansa ja yrittää niillä kerätä säälipisteitä omalle luvalleen!
Tilannehan on hyvin äkkiä sellainen ettei hesan kannata ottaa Loviisasta kaukolämpöä vastaan vaikka ilmaiseksi saisivat,syitä on monia mutta yksi tärkein syy on se että Loviisassa pytty kylmenee joka vuosi vuosihuollon ajaksi,voi toki kylmetä muutenkin. No mitäs tuosta seuraisi,pakkasilla hesalaiset toki voisivat mennä kuntosalille tai sitten hesa kustantaisi jokaiselle asukkaalle ikioman hyppynarun jolla pitää itsensä lämpimänä jos vilu iskee! Mutta se pointti,hesa tuottaa nykyisellään voimaloissaan sekä sähköä että kaukolämpöä,hyvötysuhde on hyvä ja toimitusvarmuus huippuluokkaa,ja vaikka Loviisasta saataisi ilmaiseksi kaukolämpöä niin hesa joutuisi silti pitämään omat nykyiset voimalat starttivalmiina ympäri vuoden.. Nyt joku sitten äkkiä väittämään että voimala laitetaan starttinappulasta välittömästi tulille,menkööt kysymään Inkoosta miten homma oikeasti hoidetaan
Oikeastaan ihmettelen miksi asiaa taas nostetaan pöydälle kun siitä nyt ei ole kovin kauan kuin asia on tutkittu perinpohjin että hesa ei voi eikä kannata investoida keskitettyyn lämmöntuottoon,ja etenkään sen vuoksi että silloin maksetaan Fortumille sekä lämmöstä että sähköstä,ihan markkinahinta ja nykyisellään hesa pystyy tuottamaan oman energiansa edullisemmin,eli osa "kunnallisveroa" tulee lämmön/sähkön myynnistä

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Vähäsarja: edelleenkin meillä olisi Helsingin alueella muitakin voimaloita, joita käytetään silloin kun muissa voimaloissa on huoltokatkoja. Myös hiilivoimaloita täytyy huoltaa silloin tällöin.

Käyttäjän penttivahasarja kuva
Pentti Vähäsarja

Ossi,tiedän kyllä että huoltoseisokit vaivaa kaikkia voimaloita,ja siksipä tiedän senkin että hajautetussa järjestelmässä voidaan tarvittaessa korvata jokunen verkosta pudonnut voimala aivan kevyesti toiminnassa olevilla yksiköillä,vain huippukulutuksen aikana voisi tulla ongelmia,en lähde väittelemään siitä onko hesalla reserviä huipun aikana jos yksi yksikkö putoaa verkosta?
Kaukolämpö Loviisasta on ituhippien haavetta,kuten tuossa yllä jo tulikin selväksi

Mutta jos etsit sitä konseptia millä saa kannattavaksi röörin loviisasta hesaan ainut on se että hesa myy kaikki voimalansa Fortumille,ja Fortum ottaa hesan sähkön- ja lämmönjakelun huolehtiakseen.Samaan kauppaan Vantaan Energia,ja verkot yhteen. Tuo kuvio että koko PK-seutu olisi yhtä ja samaa verkkoa ja Loviisasta rööri siihen...mutta tuollaista kuviota saa hetken odotella,sen enempää hesa kuin vantaakaan halua antaa monopolia ja runsaita tuottoja energiantuotannosta Fortumille,jämpti näin!

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Ydinvoimala kannattaa luonnollisesti turvallisuussyistä rakentaa melko kauas asutuskeskutuksesta. Lämmöntuotanto edellyttää aika paksua putkea ja tämä maksaa.

Helsingin alueen lämmittämiseen Loviisan ydinvoimala olisi sijainniltaan ainoa järkevä. Lämpöputki tänne maksaa noin miljardi euroa.

Ajatus on periaatteessa kannatettava, mutta tämä edellyttäisi Fortumille Loviisan-voimaloiden uusimiseen myönnettävän rakennusluvan. Minun puolestani tällaiseen lupaan voitaisiin hyvinkin liittää edellytys kaukolämpöputken rakentamisesta Loviisasta Porvooseen ja Stadiin.

Jos tähän projektiin saataisiin vielä mukaan ratayhteyden rakentaminen Helsingin ja Porvoon välillä, investointihanke olisi erittäin mielenkiintoinen.

Juhani Putkinen

Energiaa on paljon järkevämpää siirtää kaapelia kuin putkea pitkin.

Kaukolämmöstä pitäisi luopua kokonaan ja siirtyä sähkölämmitykseen (sähkö tuottaa ydinvoimalla ja vesivoimalla).

Pekka Heliste

Otaniemessä on toiminut atomivoimala jo 50 vuotta eikä kukaan ole puhunut riskeistä mitään

Pekka Heliste

Putkisen juttu tarkoittaa,että koko sähköverkko on rakennettava uudestaan,
karkeasti laskettuna se maksaa 40-50 miljardia euroa.

Pekka Heliste

"Helsingin alueen lämmittämiseen Loviisan ydinvoimala olisi sijainniltaan ainoa järkevä. Lämpöputki tänne maksaa noin miljardi euroa."

Sen päälle pitää huomoida varmistavan,korvaavan järjestelmän kulut.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Loviisan kolmosta kaukoläämmöllä buustattuna pitää lähteä virittelemään heti jos näyttää siltä, etteivät jo luvan saaneet ryhdy rivakasti toimeen kuudennen ja sitsemännen reaktorin aikaansaamiseksi. Nämä investoinnit ottavat aikansa ja Loviisan vanhat yksikö alkavat tosiaan olemaan vanhoja.

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto on kyllä erittäin tehokas tapa kummankin tuottamiseen. Ydinvoimalan osalta kaukolämmön ansiosta voitaisiin ottaa talteen jäähdytysveteen laskettavaa lämpöenergiaa. Nyt tämä lämpö lasketaan mereen ja siitä ei ole hyötyä kenellekään.

Käyttäjän kangaro kuva
Ros-Britt Kangas

Kyllä Helsinki kaikessa urbaanilaisuudessa tarvitsee niin paljon sähköä ja lämpöä että teillä pitäisi siellä olla ihan ikioma ydinvoimala. Kaivopuistossa olisi vielä tilaa rakentamiselle.

Käyttäjän villejalovaara kuva
Ville Jalovaara

Mitäpä ydinvoimasta kovin innostunut (oma asenteeni asiaan on malttilinen) blogisti sanoisi siihen, jos asuisimme Vuosaaressa ydinvoimalan naapurissa?

Näinhän voisi hyvin olla. 1970-luvun alussahan oli käynnissä hanke rakentaa ydinvoimala Uutelaan. Helsingin demarien nykyinen varavaltuutettu Jyrki Lohi oli yksi keskeisiä voimia kansalaisliikkeessä, joka tätä hanketta vastusti. Lohen kotisivulla on kuva, jossa tuhannen vuosaarelaisen allekirjoittama voimalaa vastustava adressi luovutetaan ylipormestari Teuvo Auralle 1972. Näin ne ajat ja käsitykset muuttuvat. Mitähän nykyajan ideoista ollaan mieltä 40 vuoden kuluttua?

Pekka Heliste

Järkevintä ydinvoiman käyttöä olisi rakentaa kaksi ydinvoimalaa Helsinkiin.

Silloin voidaan korvata hiilikaukolämpö

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Osu ja upposi, Helsingin ja Porvoon välille hyöty maksimaalinen.

Pekka Heliste

Otaniemessä on toiminut ydinreaktori jo 50 vuotta.

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Olen tietoinen Granön saarelle suunnitellusta voimalahankkeesta. Jos moinen oltaisiin bygattu sinne aikanaan, niin siellähän se surraisi.

Yleisesti ottaen puhtaasti turvallisuusnäkökulmasta ajatellen ydinvoimaloiden - ja muun raskaan teollisuuden - sijoittaminen kauas suurista väestökeskittymistä on fiksua turvallisuusajattelua.

Meillä on historiasta kokemusta kolmesta ydinvoimalaonnettomuudesta: Three Mile Islandista, Tsernobylistä ja Fukushimasta. Kaikissa näissä on ollut yhteistä se, että 200 kilometriä on varsin hyvä turvaväli voimalan ja asutuksen välillä onnettomuustilanteessa.

Petri Haapa

"Kaikissa näissä on ollut yhteistä se, että 200 kilometriä on varsin hyvä turvaväli voimalan ja asutuksen välillä onnettomuustilanteessa."

Tämä tieto lämmittää erityisesti eurajokelaisia ja loviisalaisia

Pekka Heliste

Noissa luvuissa atomivoimala kulut on laskettu Olkiluodon alkuperäisen kustannusarvion mukaan.

Lopullista ei tiedä vielä kukaan ja kun mukaan otaan viivästyksen aiheuttamat kulut ja tilapäisjärjestelyjen kulut niin laskelma näyttää aivan toiselta

Heikki Knookala

mihin kohtaan ensimmäinen tulisi? Guggenheimin tilalle...hmmm... ssopu sijaa antaa.Mahdollisimman lähelle kuitenkin.

Petri Haapa

Luin tämänpäiväisen Hesarin pääkirjoituksesta, että General Electricsin pääjohtaja Jeff Immelt on heinäkuussa Financial Timesissa kertonut heinäkuun lopussa, että hän ei enää usko ydinvoiman tulevaisuuteen.

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Luin saman. Jeff Immelt markkinoi lausunnolla kaasuvoimaloita.

Haluaako joku rakentaa Suomen energiahuollon kaasuvoiman varaan? Fuck hiilidioksiidi ja ilmastonmuutos! Ja Venäjään voi aina luottaa varmana energiantuottajana. Myös kylmillä talvipäivillä jos asiakkaan politiikka ei miellytä. Eikös jeh?

Pekka Heliste

Kaasua voi kuljettaa myös laivoilla.

Toisaalta NATO kumppanimme esim Saksa luottavat Venäjään kaasuntoimittajina,paljon enmmän kuin Viroon kaasun välittäjänä

Petri Haapa

Laskelmissahan ei näköjään ole huomiotu noita jätteiden loppusijoituksen tuottamia kustannuksia, mutta sillähän ei näköjään ole niin väliä, kunhan Pyhäjoellekin vain saadaan rakennettua voimala, vaikka jätteiden loppusijoitus onkin tällä haavaa vielä jokseenkin epäselvä

Juhani Putkinen

Suomessa ydinjätteen loppusijoituksen kustannukset ja jopa voimaloiden purkukustannukset katetaan rahastosta, johon on jo kerätty melkoinen summa rahaa ja kerätään koko ajan.

Jos Fennovoiman ydinvoimala alkaa tuottamaan sähköä valtakunnanverkkoon vaikkapa vuonna 2030, niin sen käytetty ydinpolttoaine varastoidaan vesialtaisiin jäähtymään noin 40 vuoden ajan. Siten Fennovoiman ydinjätettä tarvitsee alkaa loppusijoittaa noin vuonna 2070 - sillä ei ole mitään kiirettä. Vielä mieluummin käytetty ydinvoimaloiden polttoaine kierrätetään uudelleen ydinvoimaloiden polttoaineeksi - noin 95% voidaan käyttää uudelleen ja vain noin 5% muutenkin vähäisestä jätteestä tarvitsee loppusijoittaa.

Petri Haapa

Taivaastako ne rahat niihin rahastoihin ovat tippuneet?

Pekka Heliste

Rahastot on sijoitettu erilaisin sijoituskohteisiin eikä niiden tuottoa ja edes pysyvyyttä tiedetä

Voi olla että 50 vuoden kuluutua rahastoon menettänyt arvonsa.Mikään firma ei ole toiminut niin pitkään menettämättä pääomiaan

Juhani Putkinen

"Ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto perustettiin valtion talousarvion ulkopuoliseksi vuonna

1988 ydinenergialain (990/1987) edellyttämänä silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Nykyisin rahasto toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Sen tehtävänä on kerätä, säilyttää ja turvaavasti sijoittaa ne varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimiseen. Näin yhteiskunnalla on taloudellinen takuu siitä, että ydinjätehuolto pystytään hoitamaan kaikissa olosuhteissa. Tällä hetkellä rahaston varat ovat noin 1,9 miljardia euroa.

Rahaston pääoma muodostuu työ- ja elinkeinoministeriön määräämistä ydinjätehuoltovelvollisten vuosittaisista maksuista ja rahaston tuotosta. Ministeriö ratkaisee ydinjätehuoltovelvollisten toimittamien selvitysten pohjalta kulloinkin vielä suorittamattomien ydinjätehuollon toimenpiteiden kustannusvastuun nykyhintatasossa ja vahvistaa tämän perusteella vuosittaisen maksuvelvollisuuden. Myös palautukset rahastosta ovat periaatteessa mahdollisia. Kerättyjen varojen yhteismäärän täytyy jokaisena tarkasteluhetkenä vastata vielä tekemättömien ydinjätehuoltotoimenpiteiden kustannuksia. Koska rahasto on eräänlainen takuurahasto, täytyy ydinjätehuoltovelvollisten rahastoon kerätyistä varoista huolimatta vastata ydinjätehuollon kustannuksista, kunnes kaikki ydinjätteet on pysyvällä tavalla loppusijoitettu."

http://www.tem.fi/index.phtml?s=1550

Pekka Heliste

Rahastojen arvon ja organisaation säilymisestä 50-100000 vuotta ei ole mitään takeita

Petri Haapa

Niin, että miten näissä laskelmissa on huomioitu tämä rahasto? Ei se taivaassa perustettu ole, vaan se syntyy rahan voimalla.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Tehdään kaikista työttömistä etniseen taustaan katsomatta metaanintuotantoyksiköitä, hernekeittoa ja vanikkaa ravinnoksi ja kahdeksaksi tunniksi kiinni yksikköön joka ottaa suolikaasut talteen. Eteen tabit joilla voi etsiä duunia mollin sivuilta.

Jarmo Makkonen

Ydinähkön hinnassa ydinjätteen varastointikulut katetaan. Miksi ydinvoiman vastustajat eivät voi pysyä asialinjalla?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ongelmanahan noissa laskelmissa tosiaan on se, että ne perustuvat kovin optimistisiin arvoihin voimalan hinnasta (Ydinvoimalaitoksen investointikustannus on 4,125 miljardia €). Vaikka Olkiluodon pahasti venähtänyttä rakennusaikaa (pääomat kiinni kohteessa) ei erityisesti laskettaisi mukaan, on sen perushintakin osoittautunut katteettomaksi. Eli saatiin hyvä tarjous joka ei sitten osoittutunut niin hyväksi tarjoukseksi.

Tällä hetkellä realistisien arvoiden mukaan valmiin voimalan (en puhu olkiluodosta) hinta tulisi olemaan 25-50% kalliimpi kuin tuossa laskelmissa kerrotaan, samaan aikaan mm. tuulivoimaloiden yksikköhinnat ovat olleet selvässä laskussa. Tosin voi olla, että ydinvoimaloita rakentavat yhtiöt yrittävät palauttaa uskoa ydinsähkön edullisuuteen pudottamalla laitosten hintoja.

Eli yhdinsähkön edullisuus ei ole ihan estitetyn mukainen. Tosin en kyllä laittaisi ydinsähköä ja tuulisähköä vastakkain johtuen voimalaitosten erilaisesta tuotantoprofiilista.

Joka tapauksessa ydinvoiman edullisuus on vähäisempi kuin on oletettu ja ydinvoimaan näyttää liittyvän enemmän erilaisia taloudellisia riskejä kuin aiemmin miellettiin. Ja tämä lienee sen taustalla, että eri tahot ovat luopumassa ydinvoimasuunnitelmista.

Timo Ruohomäki

TVO on ostanut voimalan Arevalta kiinteällä hinnalla ja sillä se sen myös saa, poislukien tietysti ne syyt jotka tilaajasta johtuen ovat viivästyttäneet toimitusta. Näitä sitten ratkotaan välimiesoikeuksissa, mutta ainakin tähän asti tuomiot ovat olleet pienehköjä suhteessa koko hankkeen kustannusarvioon: viimeksi TVOn "syyksi" laskettiin 125 miljoonan kustannukset. Hankkeen viivästyminen ei myöskään ole aiheuttanut merkittävästi korkomenetyksiä, sillä hanke on rahoitettu pääosin omistajien lisäinvestoinneilla jotka projektin alkuvuosina makasivat TVOn pankkitileillä korkoa keräämässä kun viivästyksistä johtuen maksuposteja ei tarvinnut Arevalle tilittää.

Kustannusriskin syynä on TVOn tapauksessa ollut mm. se, että kun poliittista päätöstä ydinvoimalan rakentamisesta on niin vaikea saada, rakentajan kannattaa silloin rakentaa niin iso voimala kuin suinkin vain pystyy. Suhteessa tuotettuun megawattiin voisi olla huomattavasti halvempaa rakentaa 1200 MW:n voimaloita joita rakennetaan "liukuhihnalla" kuin 1600 megawatin pilottilaitosta. Jos tällainen poliittinen päätöksentekoteatteri poistuisi, silloin olisi tilaajallakin paremmat eväät kustannusoptimointiin.

Mitä ydinsähkön edullisuuteen tulee, sen voi itse kukin todeta nelilaskimella avaamalla TVO:n tilinpäätöksen. TVO toimii omakustannusperiaatteella, joten sen liikevaihto on yhtäkuin tuotetun energian tuotantokustannus. Tilinpäätöksessä on laskettu normaalin käytännön mukaan myös poistot ja maksut valtion ydinjätehuoltorahastoon. Tämänhetkinen kustannus on kuitenkin harhaanjohtava, sillä TVOlle määrätyt ydinjätemaksut laskettiin aikoinaan sen mukaan, että laitos on tuotantokäytössä 25 vuotta. Nyt tuo käyttöikä tullee olemaan noin 50 vuotta eli laitos maksaa puolet elinkaarestaan maksuja vain käyttämänsä polttoaineen loppusijoittamisesta. Ne ovat huomattavasti pienempiä kuin maksut, joilla loppusijoitetaan reaktorirakenteet joita elinkaaren aikana ei enää tule lisää.

Tuulivoimaloiden yksikköhintojen on sanottu olevan laskussa viimeiset 30 vuotta. Oikeasti näin ei ole ja tämän voi todeta laskemalla kokonaiskustannuksia per tuotantoteho. Tuo suhdeluku on ollut suurin piirtein sama 80-luvun lopulta lähtien. Syynä on ollut mm. se, että markkinat ehtivät ylikuumentua kun subventioita oli niin reippaasti tarjolla. Tukiaisilla on taipumus vääristää markkinoita ja se on erittäin helppo havaita tuulivoimabisneksessä.

Juhani Putkinen

Ennen kaukolämmön keksimistä suurissa kaupungeissa ilmanlaatu oli surkea kun käytännössä jokaisessa kiinteistössä oli vähintään yksi saasteita ilmaan tupruttava matalalla oleva savupiippu.

Siihen tilanteeseen silloin kauan sitten kaukolämpö oli selvä parannus. Erittäin korkealla savupiipulla saatiin saasteet levitettyä laajemmalle alueelle ainakin jos sattui tuulemaan. Siten kaupunkien ilmanlaatu parani selvästi, vaikka edelleen saatutettiin ihan perusteellisesti.

Valitettavasti on jämähdetty sen kaukolämmön vangiksi vaikka se saastuttaa tappavasti - poltetaan kivihiiltä, turvetta, haketta, öljyä, jne.

Pitäisi ymmärtää luopua erittäin saastuttavasta ja muutenkin typerästä kaukolämmöstä ja siirtyä sähkölämmitykseen. Kun rakennetaan Suomeen runsaasti uutta ydinvoimaa tuottamaan sähköä, niin ympäristön saastuttaminen (meidän itsemme myrkyttäminen) vähenee oleellisesti.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Et edelleenkään ota huomioon sitä, että riippumatta tuotetaanko sähkä hiilivoima, kaasulla tai vaikkapa ydinvoimalla on yhdistetty lämmön tuotanto vain tapa tehostaa energiantuotantoa. Lämpövoimalan energiantuotanto saadaan noin tuplattua sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Juhani Putkinen

Jos ydinvoimalaa (vaikka Loviisa 3) haluttaisiin käyttää Helsingin kaukolämmön tuottajaksi, niin voimalan rakennetta pitäisi muuttaa sellaiseksi, että se sopisi myös kaukolämmön tuottamiseen. Se taas tarkoittaisi, että voimalan sähköntuotanto vähenisi merkittävästi.

Jotta kuumaa vettä saataisiin Helsinkiin kaukolämpötarkoitukseen, niin tarvittaisiin suuria kiertovesipumppuja kierrättämään sitä vettä. Ne pumput kuluttaisivat merkittävän määrän sähköä.

Pitkässä siirtoputkistossa tapahtuisi väistämättä suuret energiahäviöt (kuten tapahtuu nytkin kaupungin kaukolämpöputkistossa, mutta häviöt kasvaisivat oleellisesti).

Putkistoja, pumppuja, sähkömoottoreita, venttiileitä, automaatiota ja niin edelleen joudutaan huoltamaan ja uusimaan jatkuvasti - se on kallista lystiä ja ihan turhaa, jos vaihdetaisiin suoraan sähkölämmitykseen.

Kaukolämpöverkko on erittäin haavoittuva - ei tarvita montaa pommia, niin koko kaupungin lämmitys on poissa pelistä. Sähköverkko on helppo rakentaa verkkomaiseksi, joten yhden kaapelin katketessa sähkö johdetaan toista reittiä - katkosta ei välttämättä edes huomaa (kaupungissa) tai se on suhteellisen lyhytaikainen.

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Varmaankin Loviisan ja Helsingin välisellä matkalla jotain lämpöhävikkiä tulisi, mutta silti voisi olla ihan paikallaan harkita myös lämmön talteenottoa. Matkaa Helsingin kaukolämpöverkkoon ei kuitenkaan ole kuin noin 60 kilometriä. En jaksa uskoa lämmön talteenoton merkittävästi vähentävän voimalan tuotantotehoa.

Loviisa 3 on tuotannossa aikaisintaan noin viidentoista - kahdenkymmenen vuoden kuluttua ja tuohon mennessä erilaiset lämpöpumpputekniikat ovat todennäköisesti kehittyneet niin paljon, että siirto voisi olla ihan mahdollinen.

Helsingin kaukolämpöverkko on jo olemassaolevaa infraa. Sitä on ihan fiksua hyödyntää sen sijaan, että vaihdettaisiin suoraan sähkölämpöön.

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Katselin muuten juuri tuossa Helsingin Energian kaukolämmön veloitukset. Kesällä 35 € / MWh. Keskitalvella vajaat 60 € / MWh. Kun sähkön markkinahinta on noin 70 € / MWh, kaukolämmöllä saadaan talvisaikaan miltei tuplatulo!

Juhani Putkinen

Esimerkiksi juuri nyt sähkön markkinahinta on 41,07 euroa/megawattitunti.

Se että hinta on niin korkea johtuu siitä, ettei Suomeen ole aikoinaan rakennettu tarpeeksi ydinvoimaa tuottamaan meille energiaa ympäristöystävällisesti, halvalla ja ilman tukiaisia.

Hintaa suurempi ongelma on mielestäni erilaiset tukiaiset, joilla estetään markkinoiden normaali (hintoja alentava) toiminta - vääristetään normaalia markkinoiden toimintaa.

Esimerkiksi ydinvoimaloiden perustamislupia pitäisi antaa automaattisesti kaikille hakijoille jotka noudattavaat pelisääntöjä. Mitään tukiaisia EI saisi antaa tuulivoimalle tai muille typerille kotkotuksille.

Pekka Heliste

"Kaukolämpöverkko on erittäin haavoittuva - ei tarvita montaa pommia, niin koko kaupungin lämmitys on poissa pelistä. Sähköverkko on helppo rakentaa verkkomaiseksi, joten yhden kaapelin katketessa sähkö johdetaan toista reittiä - katkosta ei välttämättä edes huomaa (kaupungissa) tai se on suhteellisen lyhytaikainen."

Venäjähän ei tuhoa infraa, joten vaihtoehtosi on poissa laskuista, niin kuin atomivoimalan pommittaminen.
Sähköverkkokaan ei ole varmistettu kuin runkoverkon osalta.Ja kun se perustuu muutamaan ydinvoimalaan niin parin kolmen solmun tuhoaminen riittää

Jari Teräväinen

Putkinen:
Kaukolämpöverkko on erittäin haavoittuva - ei tarvita montaa pommia, niin koko kaupungin lämmitys on poissa pelistä.
- niinkuin nyt viholliset erityisesti kaukolämpöverkkoa pommittasivat, eiköhän siinä mene kaikki muukin, putkisen asiantuntemus huipussaan :P

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Uusi maailma on tuulen, auringon ja veden – ei ydinrappeuman:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1157...

Käyttäjän akutalikka kuva
Aku Talikka

Kiitoksia hyvistä kirjoituksista. Ydinvoiman kannattamattomuudesta kaukolämmön suhteen on hyvä vaikkakin vanha analyysi sivulla http://vesirajassa.blogspot.fi/2010/07/helsingin-l...

Mäntylahden esittämästä taulukosta voisin päätellä, että kannattaisi rakentaa huomattavasti pienempiä ydinvoimaloita, 10-100 MW kokoluokassa, koska niillä on pienempi hinta-teho-suhde - ylläpitokustannuksia tulisi enemmän mutta nehän eivät tärkeimmät alunperin olekaan vaan pääomakustannukset, jotka siis olisivat yksinkertaisemmilla ja turvallisemmilla pikkuvoimaloilla suhteellisesti pienempiä. Kirjoittelin tästä enemmänkin: http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103136-... - valitettavasti lähteitä en merkinnyt.

Mitä huoltovarmuuteen tulee, uskallan väittää, että etenkin maaseudulla hajautettu energiantuotanto tulee kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi kuin keskitettyihin ratkaisuihin perustuva säävarmaksi rakennettava järjestelmä. Maatiloilla kun voidaan tuottaa niin ruokaa, energiaa kuin monipuolisia palveluitakin.

Toimituksen poiminnat